Mustikkapullien meriretki

Retkeämme edeltävänä päivänä ruokaostoksia tehdessäni tyrmistyin valmispullien e-koodien määrästä. Olin kyllä tietoinen siitä, että kaikenlaista lisäainemössöä kaupataan ruokana, mutta pullapuoli pääsi yllättämään. Niinpä päätin leipoa kahvipullat itse. Minä pidän leipomisesta tosi paljon ja pulla on bravuurini, joten en itse asiassa edes oikein tiedä, miksi olemme viime aikoina tyytyneet valmiisiin leivonnaisiin. Aamulla annoin taikinan nousta koiralenkin ajan ja sitten se olikin täydellinen leivottavaksi.



Resepti peruspullaan löytyy jokaisesta jauhopaketista. Itse tein vain puolikkaan taikinan. Mustikkakeskustaan tarvitaan mustikoita, sokeria ja perunajauhoja sopivassa suhteessa, toisin sanoen mustikoita enemmän ja kahta muuta vähemmän, perunajauhoa vähiten.



Veneessä asettelin pullat suojaiseen paikkaan ja laitoin sormet ristiin, etteivät ne mätkähdä merenkäynnissä lattialle tai liiskaannu minkään alle. Olikin hyvä, että kiinnitin säilytyspaikkana huomiota, koska tuuli ihan reippaasti ja vene kyllä kallisteli. Aaltoakin oli. Purjevalintamme oli keulaan fokka ja isoa reivasimme kakkosreiviin. Valinta taisi olla just eikä melkein.



Iltapalapaikaksi oli päätetty Pirttisaari. Kaunis ja idyllinen saari ei tarjonnut erityisen idyllistä vastaanottoa. Sopivaa paikkaa etsiskellessämme hoksasimme poijun. Sitä lähestyessämme kiiruhti mies rannalta huutamaan, että kyseessä on yksityinen poiju. "Okei, saisikohan siinä olla pienen hetken?" "Se on yksityinen poiju, koko tässä lahdessa ei ole yhtä ainutta paikkaa, johon saisitte kiinnittyä!!!" Ihanan ystävällistä... Ja ehkä myös vähän pelleä, koska Pirttisaaressa on kylläkin merikorttiin merkitty virallinen ankkurointipaikka. Niinpä ajelimme meuhkaajasta hiukan kauemmaksi ja laitoimme Båtin ankkuriin ruokailun ajaksi.



Pieni pää kurkisti ihan vaivihkaa, vaikka kerjääminen on tässä taloudessa jyrkästi kiellettyä puuhaa. No, olisin saattanut ehkä itsekin kiertää kieltoa, koska meillä oli tosi hyvät herkut. Halloumi-salaattia, kylmäsavulohta, savumuikkuja, uusia perunoita voin kera, kermaviilikastiketta, jossa oli oman pihan ruohosipulia...




Vihdoinkin!



Mustikkapullat pääsivät viimein pöytään. Huolellisesta varjelusta huolimatta toisen mustikkakasa oli päässyt hieman leviämään. Maku oli kuitenkin hyvä ja yhdessä kahvin kanssa pullat muodostivat tukevan jälkkärin, jonka voimin jaksaisimme kotiinkin. Ankkurikin piti hienosti koko huoltotaukomme ajan. Laivakoira oli ymmällään, kun ei tällä kertaa päässytkään maihin.




Pullat jatkoivat matkaa mahoissa ja me suuntasimme kohti kotisatamaa. Purimme reivin jossain kohtaa, kun tuuli oli tyyntynyt. Merellä ei paljon muita näkynyt.





Paluumatkan leppoisassa (niin leppoisassa, että se lopulta loppui) myötätuulessa Laivakoirakin uskaltautui haistelemaan ilmaa. Korvat lepattivat tuulessa.

Kommentit

  1. Nyt kun saitte kokemusta "ei niin mukavista veneilykavereista" haluaisin muistuttaa myös Pärrestä! Pärre on vanha tuttu, mutta aina näin kesän tullessa niin ajankohtainen ;). Voit "tutustua" Pärreen tuolla juutuupissa:

    http://www.youtube.com/watch?v=kcE-96tz3A4

    VastaaPoista
  2. Kuulostaapa ihanalta tuo teidän retki!

    Nuo valittajat on sitten kummia. Tiedän kyllä että huutelut pitäisi jättää omaan arvoonsa, mutta jotenkin niistä tulee aina vain niin kiukkuiseksi pitkäksi aikaa.

    Onneksi näitä on kuitenkin harvassa ja aina vähän helpottaa kun saa vähän purnata :)


    -Eve-

    VastaaPoista
  3. Hei Norppa! Löysin blogiisi jotain jo kadottamaani polkua seuratessani. Tämä on oikein kiva!
    Itse olen seilannut noin 20 vuotta. Hauska lukea veneilyharrastuksenne kehittymisestä. Mainiota, että olette opiskelleet purjehtimaan määrätietoisesti. Monelta innokkaalta uudelta seilorilta se puoli on jostain syystä unohtunut.
    Oikein hyviä tuulia ja purjehdusretkiä!

    VastaaPoista
  4. Hienoja kuvia! Olen aina ihan innoissani kun pääsen tirkistelemään merielämää. Ihmiset ovat joo tosi ystävällisiä. Ei se poiju olisi lainaamisesta kulunut, mutta saipahan ainakin itsensä nolattua. Hyviä tuulia! :)

    VastaaPoista
  5. Lämpimäiset maistuvat purjehduspäivän lomassa ihan parhailta! Ihan veneessä leipoen onnistuvat helposti esim. muffinssit, joita tein eilen illalla... Tänään saa sitten nautiskella. Pitäisi varmaan itsekin kirjoittaa ruuanlaitosta veneessä, se on niin mielenkiintoinen aihe ja kaikkia vinkkejä kehittyy sitä mukaa, kun tulee touhuttua! :)

    VastaaPoista
  6. Ihana retki ja niin herkullisen näköisiä pullia ja muita herkkuja. Luin taas kaiken, vaikken juuri mitään ymmärrä :)

    VastaaPoista
  7. Tickler: Täytyypäs käydä tutustumassa...

    -Eve-: Täytyy kyllä sanoa, että olimme molemmat ihan ihmeissämme moisesta möksääjästä. Ja samaan aikaan hihittelimme, että nyt sitä mahtaa harmittaa tosi paljon, kun ei lähdettykään hänen yksityiseltä lahdeltaan pois vaan pantiin paatti ankkuriin. :D

    Sara: Kiitos kivasta viestistä ja tervetuloa lueskelemaan! Meille oli alusta lähtien tosi tärkeää opetella tekemään hommat oikein ja niin, että touhu on turvallista. Paljon mukavampaahan kaikki on niin! Samoin sinne hyviä tuulia!

    Lisa: Kiitos! Ja jep, äijä teki kyllä itsestään ihan pöllön. Hyviä tuulia sinnekin!

    DolphinDance: Meillä ei ole uunia veneessä, joten herkkupuolella tullaan varmaan pysymään lettuhommissa. Taikinankin voi tehdä etukäteen pulloon turpoamaan ja letut on helppo sitten paistaa nopsaan. Teimme pari päivää sitten kotona muurinpohjalettuja ja söimme niitä mansikoiden ja kermavaahdon kanssa ja ne olivat niiiiiin hyviä! Herkuttelu ja hyvä ruoka on parasta!

    Päivi: Ymmärsit kuitenkin pullien ja herkkujen päälle! :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos, kun juttelet ja oot messissä. :)