perjantai 23. syyskuuta 2011

Must move furniture



Pakonomainen sisustusesineiden mallailu jatkui vielä tyynyhullutuksen jälkeenkin. Koko projektin laukaisi makuuhuoneen seinään siirtyvä vanha telkkari, kun yläkertaan tuli uusi. Makuuhuoneemme on aika pieni ja niinpä sängyn päädyssä tähän saakka majaillut penkki joutui siirtymään muualle, jotta päädystä mahtuisi kävelemään ilman, että osuisi telkkariin. Sitä ei uskoisi, millainen ketjureaktio syntyy, kun yhdelle tavaralle pitää löytää uusi paikka. Yhtäkkiä kaikki muukin näytti olevan ihan väärin.

Nyt kuitenkin luulen, että tämä järjestys pitää. Ainakin siihen asti, että kaivan tuosta punertavapuisesta kirjapinon alla olevasta arkusta joulukoristeet esiin. Kuvasin muutaman jutun, joista tykkään tällä hetkellä eniten.






Rakastan, rakastan, rakastan tätä nojatuolia. Se on lempipaikkani lukemiseen, bloggailuun, surffailuun ja päivätorkkuihin. Myös Laivakoira pitää tuolista ja tunkee yleensä kainalooni, kun istahdan siihen. Se pitää paikasta jopa niin paljon, että laiminlöi eilen velvollisuutensa, eikä mennyt eteiseen tervehtimään miestä, kun tämä tuli kotiin.



Tuolin vierestä löytyy myös kirja-stashini. Kaikkea laidasta laitaan. Ja kyllä, tuossa tuolissa on erittäin mukavaa istua lukemassa. Selkä ei tullut kipeäksi edes silloin, kun minun oli pakko lukea Millennium-trilogia putkeen ja istuin tuolissa kolmisen päivää aamusta iltaan.



Portaisiin olen tyytyväinen. Ne olivat ennen ihan kamalat mäntyhökötykset, mutta pelastin tilanteen useammalla kerroksella Betoluxia. Kurkku oli kolme viikkoa kipeä maalausoperaation jälkeen (hengityssuojaimet ovat nynneröille), mutta se oli sen arvoista. Samassa yhteydessä maalasin eteiseen myös liitutauluseinän. Kopioin lauseen Therese Sennerholtin taulusta, jotka ovat minusta hauskoja, mutta meillä ei ole sellaiselle oikein paikkaa. Erityisen ylpeä olen myös Martha Stewartin oppeja noudattaen tehdyistä kuraisten kenkien alustoista. Martha toki käytti isompia kiviä, jotta alustoja voisi helposti imuroida. Minä otin niitä kiviä, mitä kaupassa oli ja totesin, ettei se nyt niin tarkkaa sen imuroinnin kanssa ole. Portaissa on aina kamaa matkalla yläkertaan, tällä kertaa pino lehtiä.



6 kommenttia:

  1. Halouuu!

    Kummatkin blogit päivitetty nyt ajan tasalle, oli vaikka mitä kivaa luettavaa, kiitos. :)

    Jos on tullut nyt syksyllä kivaa luettavaa vastaan, niin vinkkejä otetaan vastaan.

    Mä voisin tulla sun kanssa punaviinitynnyrin ääreen opettelemaan neulomista. Miss P:n linkki koira-asusta oli ihana! Ja kaikki palmikkotyynyliinat... Yritin puolitoista vuotta sitten aloittaa neulomisen, silloin aloitettua säärystintä on nyt valmiina reilut 10 cm. Virkkaus oli paljon helpompaa, ja sain jopa tehtyä yhden pipon!

    VastaaPoista
  2. Hei hei hei, palmikko on vain neulontaa, jossa vatkataan kolmea silmukkaa välillä työn taakse ja eteen ja sitten taas jatketaan normaalisti varsinkin jos tekee neliskanttisia juttuja! Ei sen vaikeampaa, mutta punaviinisammio tekee touhusta huomattavasti hauskempaa! Marthan kivisysteemithän ovat nerokkaat, kylläpä Martha vaan osaa!

    VastaaPoista
  3. Ora: No nyt ei ole kyllä tullut mitään ihan huippukirjoja luettua, mutta yritän pitää mielessä, jos tulee jotain hyvää vastaan.

    Mustakin virkkaus oli ihan iisiä, mutta neulominen hirvittää. Mun traumat on niin pahat... :D Mutte hkä siitä punaviinin avulla selvittäisiin.

    Miss P: No mutta kun se itse pötkyläneulominenkin on niin vaikeaa, puhumattakaan siitä, että jotain silmukoita pitäisi aina välillä olla jossain muualla!

    Martha on kyllä aikamoinen, taitaa kaiken mahdollisen leipomisesta talousrikoksiin!

    VastaaPoista
  4. Kauniilta näyttää. Ja voi Martha ja Norppa! Meillähän tosiaan asuu noita kuraihmeitä usein kappalein, joten tuollainen kura-alusta olisi ihan must. Paitsi että se pienin (tuleva) kuraihme työntäisi nuo kivet varmaan suuhunsa. Kökkö.

    VastaaPoista
  5. Annimanni: Pitää vaan olla tosi isot kivet! :D

    VastaaPoista
  6. Hei tosi makeet kura-alustat. Tahtoo kans!

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!