maanantai 17. lokakuuta 2011

Laivakoiran oodi kesälle




On koju pieni jossa mies myy halpaa makkaraa/
ja ilmaiseksi koirat palasia saa/
minne koskee pieni kuononpää/
siihen jälki jää.

Makkaraa mä kaipaan niin taas uudelleen/
muistot suloiset vie grillaamaan/
kai vielä muistat sen.

Makkaraa-a-aa.


Båt on nostettu. Me ikävöimme ensi kesään asti suloisia tuulia, auringon lämpöä, tyyniä iltoja, saunan tuoksua, raikkaita uimavesiä, savustettuja kaloja ja nukahtamista Båtin keulapiikkiin. Laivakoira ikävöi makkaraa.


6 kommenttia:

  1. Laivakoira on ymmärtänyt makkaran syvimmän olemuksen! Hos käy onnenkantamoinen, hän voi ehkä saada jonkun pienen herkupalan lauantaina :) mutta ei kylläkään makkaraa!

    VastaaPoista
  2. Voihan himinöinnit! Laivakoira on vienyt mun sydämen ihan kokonaan, se on vain niin ihana! Vaikka olenkin nähnyt sen vetävän hampaat verillä jotain leluaan!

    Kirjoitin jo johonkin (toivottavasti en kenekään toisen blogiin), että teidän joulukortti oli meidän jääkaapin ovessa juhannukseen saakka ja tosi kiva!

    Meillä on vika veneviikonloppu ensi viikonloppuna, sniff. Mutta onneksi talveksi riittää venepuuhia ompelemisen muodossa, oh dear :)!

    VastaaPoista
  3. Meillä kans vene peiteltiin talviunille. Ikävä vesille kova, mutta antaa tähän syksyyn ja talveen voimaa olemassaolollaan. Ja meillä myös ompeluhommia talveksi, teippien vaihtoa kevääksi muiden perussäätöjen lisäksi... Pysyy ajatukset olennaisessa. :)

    VastaaPoista
  4. Siis Laivakoira on niin söpö ka luonteikas (suom. sillä tuntuu olevan mahtava persoona ja luonnetta :)), että kohta meillä sekä purjehditaan että on koira (vaikka oikeasti ei olla ollenkaan meri-ihmisiä ja meillä on 2 kissaa :))
    Taisin joskus mainitakin, että sun blogiasi seuraillessa on huomannut, miten meri voi olla kaunis. Ja kyllä minuun nuo joulujutut uppoaa, just viikonloppuna ihastelin Kodin ykkösessä sellasta joulu/talvikylää, jossa on valot. Sellanen yksi jo löytyy ennestään, jotenkin voisin sitä tuijotella vaikka kuinka kauan. Toisaalta en ole varma onko se aikamoista rihkamaa, meillä kun on muuten melko selkeä ja yksinkertainen linja sisutuksessa, mutta kai ihastus tuohon on jotain perua lapsuuden nukkekoti ym. jutuista!

    VastaaPoista
  5. Anonyymi: Musta tuntuu, että Laivakoiralla käy teidän luona aika usein onnenkantamoinen... :D

    Miss P: No ei se varmaan haittaa, jos kirjoitit johonkin toiseen blogiin. Varmaan kuka vaan ilahtuu joulukorttikehuista. :D Mitäs ompeluhommia teillä on? Ihanaa vikaa veneviikonloppua!

    Riikka: Ja tekin ompelette? Mitä ihmettä? Tässä alkaa tulla sellainen olo, että kuuluisko munkin suunnitella jonkun asian ompelua, mutten vain tajua...

    Annastiina: Ihana, kiitos Laivakoiran puolesta! Mun yksi suosikkijoulukoristeista (joka ei tosin löydy meiltä vaan vanhempieni luota) on sellainen pieni seimi, jonka isäni on tuonut aikanaan Panamasta. Siinä on koko kuvaelman väki ja se on jotenkin tosi viehättävä.

    Ora: <3

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!