torstai 17. marraskuuta 2011

Kaikkien aikojen kirjat

En todellakaan kykene muodostamaan minkäänlaista TOP-listaa enkä asettamaan suosikkikirjojani järjestykseen. Todennäköisesti heti tämän postauksen julkaisemisen jälkeen muistan myös kymmenen kirjaa, jotka unohdin mainita. Niinpä tämä ei olekaan mikään kaikenkattava kirjapläjäys vaan sekalaisia mainintoja kirjoista, jotka ovat todella tehneet vaikutuksen. Ja joiden pariin palaan aina uudelleen.



Sinuhe on löytölapsi, joka kasvaa köyhän lääkärin poikana Thebassa. Hän valmistuu itsekin lääkäriksi ja toimii faaraon aivokirurgina. Monien myrskyisten vaiheiden, rakkauksien ja pettymyksien jälkeen hän muistelee maanpakolaisena itäisen meren rannalla nuoruuttaan ja hulluuttaan.

Sinuhe on suosikkikirjailijani Mika Waltarin suosikkiteokseni (kuten varmaan monen muunkin). Kirjaan liittyy paljon muistoja, koska luimme sitä mieheni kanssa samaan aikaan, kun emme vielä seurustelleet. :D Siteerasimme kirjaa ja hihittelimme Kaptahille.



Waltarin kuuluisan aateromaanin Valtakunnan salaisuuden aiheena ovat Raamatun tapahtumat pääsiäisestä helluntaihin. Oppinut, varakas roomalainen Markus Mezentius Manilianus saapuu idänmatkallaan Jerusalemiin samana päivänä, jolloin Jeesus ristiinnaulitaan. Siitä alkaa hänen kyselemisensä ja etsimisensä: kuka oli tämä ristillä kuollut kuningas ja mikä hänen valtakuntansa salaisuus?

Tätä joku suositteli minulle muutama vuosi sitten, kun näki minun lukevan jotain muuta Waltarin historiallista romaania ja juttelimme sitten kirjoista pitkään. Silloin oli meneillään Waltarin juhlavuosi ja luinkin tosi monta hänen kirjaansa samana syksynä. Tästä muodostui kuitenkin ehdoton suosikkini ja ahmaisin kirjan muutamassa päivässä.



Vivan Falleniuksen ensimmäinen päivä herrasväki Gylfen kotiapulaisena kahdeksan huoneen huoneistossa Bulevardinkadulla sattui Venäjän kenraalikuvernööri Bobrikovin murhan ensimmäiseksi vuosipäiväksi. Vivan ei välittänyt Schaumanin ja Bobrikovin tapauksesta, sen sijaan hän ajatteli kotikylässään Degerbyssä kasvanutta nimikkopuutaan, piha koivua joka oli katkennut keskeltä kahtia yllättävässä toukokuun myrskyssä runsas kuukausi aiemmin, ja sitä outoa seikkaa että hän oli nähnyt jo tammikuussa unta että puu kuolisi. Niitä unia tuli säännöllisesti ja ne pelottivat häntä.

Seitsemän laajaa jaksoa kuljettavat tarinaa monen suvun ja sukupolven kohtaloissa vuodesta 1905 aina talvisodan kynnykselle, vuodenvaihteeseen 1938–1939.


Lainasin tämän kirjan ystävältäni, joka suositteli tätä, kun halusin lukea jonkun historiallisen romaanin. En ollut lukenut muita Westön kirjoja ennen, mutta tämän jälkeen luin ne kaikki. Tämä on ehdottomasti paras, surullisin, koskettavin, ajatuksia herättävin, toiveikkain. Ostinkin kirjan myöhemmin itselleni. Yleensä suosin kirjastoa tai lainaan kirjoja ystäviltä, mutta tämän halusin omakseni, koska uskon lukevani sen uudelleen vielä monet kerrat. Onko kukaan muuten vielä nähnyt leffaa? Itse en oikein pitänyt näytelmäversiosta, mutta jospa elokuva olisi parempi...



Taru Sormusten Herrasta on kaikenikäisten fantasiaklassikko, tarina joka on tulvillaan seikkailuja, jännitystä ja huumoria. Se sijoittuu Keski-Maahan ja sen muinaisuuteen, jolloin maata asuttivat uljaat haltiat, pelottomat ihmiset, sitkeät kääpiöt – ja hobitit.

Tämä genre ei yleensä kuulu suosikkeihini, mutta jokaisella tyylilajilla on helmensä. Olen toki lukenut Narnia-kirjoja lapsena, mutta muuten olen pysytellyt fantasiakirjallisuudesta etäällä. En enää muista, miten sain päähäni lukea Sormusten herran, mutta ensimmäisen kerran jälkeen olen lukenut sen uudelleen useita kertoja. Mahtava kirja, upeaa tarinankerrontaa - ja mikä mielikuvitus! Vanhaa suomen kielen opiskelijaa tietysti viehätti ajatus siitä, että Tolkien inspiroitui Kalevalasta.



Enid Blytonin Viisikko-sarja oli lapsuusajan lempikirjallisuutta. Olen lukenut jokikisen kirjan moneen kertaan. Sain koko sarjan lahjaksi MLL:n Merituuli-nimiseltä lastenhoitajalta, joka kävi aina hoitamassa minua ja siskoani tarpeen vaatiessa. Kirjat olivat hänen vanhojaan ja niiden tunnearvo on suuri. Lisäksi luin isäni vanhoja Viisikko-kirjoja, joiden arvo on tietysti minulle mittaamaton. Isällä ei tainnut olla ihan koko sarjaa. Kaikki ko. kirjoja lukeneet varmaan muistavat, että niissä syödään ihan koko ajan ja että välillä syödään hassujakin juttuja, kuten kieltä. "Pauli kehitti keksipaketin auki" on siskoni ja minun mielestä erityisen hassu virke.



They're ravenous. They're ruthless. They live in a strictly hierarchical, alpha-dog, eat-or-be-eaten world. No, it's not a rerun of Wild America; it's the world of dressed-to-the-nines Park Avenue heiresses, aka Bergdorf Blondes, botoxed to within an inch of their barely-into-the-third-decade lives. Our unnamed London-born heroine is New York's favorite "champagne-bubble-about-town" and just as effervescent and exhilarating as a fine bottle of Dom Perignon. Blissfully self-interested and flush with the cheeriness that comes from being, well, flush, Miss Disposable Income 2004 sashays her way through New York society in search of the perfect P.H. (Potential Husband)-"Have you any idea how awesome your skin looks if you are engaged?"-and the perfect butt-shaping pair of Chloe jeans. Despair occasionally strikes when her latest prince turns into yet another toad, but it's nothing an invitation to an uber-exclusive Hermes sale and a gallon or so of Bellinis can't fix. She's got the crème de la crème along with her for the ride, including her best friend, the fabulously wealthy heiress Julie Bergdorf, who is tres supportive of her nervous breakdown=You'll be able to dine out on how crazy you went in Paris for months-and a posse of chattering, Harry Winston-bedecked clones with whom to limo around New York. Tacky? Absolutely. But it's impossible not to be massively entertained by a woman who refers euphemistically to oral sex as "going to Rio" in memory of the first man who suggested she get a Brazilian bikini wax, considers vodka a food group and who holds up glamour as the first of the commandments. This is a savvy and viciously funny trip into a glittery, glitzy world we sure wouldn't want to live in-but by which we're more than happy to be vicariously consumed for the length of a book.

Oman genrensä parhaimmistoa, chick litin aatelia. Tähän varmaan kuuluisi kirjoittaa Bridget Jones's Diary, mutta itse pidän tästä enemmän, BJ:ia mitenkään väheksymättä. Suosittelen kaikille, jotka tämänlaisista kirjoista pitävät.



A Thousand Splendid Suns is a breathtaking story set against the volatile events of Afghanistan’s last thirty years—from the Soviet invasion to the reign of the Taliban to the post-Taliban rebuilding—that puts the violence, fear, hope, and faith of this country in intimate, human terms. It is a tale of two generations of characters brought jarringly together by the tragic sweep of war, where personal lives—the struggle to survive, raise a family, find happiness—are inextricable from the history playing out around them.

Jätti sanattomaksi. Karu, koskettava, kaunis, kauhea. Suosittelen kaikille. Olen muutenkin lukenut jonkun verran aihetta liippaavia kirjoja, mutta mikään ei päihitä tätä.

Tässä muutamia suosikkejani siis. Lainaukset ovat kustantajien sivuilta, samoin suurin osa kuvista. Englanniksi esittelyt ovat niissä kirjoissa, jotka olen lukenut englanniksi. Muita suosikkikirjojani ovat Wallander-sarja, Harry Hole -sarja, Guido Brunetti -sarja ja Millennium-trilogia. Minulla on ollut valtaisa dekkaribuumi meneillään viime vuodet. Hyviä ja jänniä kirjoja ovat nämäkin, mutta tuskin luen niitä uudelleen.

Ja ai niin, se kirja, joka unohtui mainita! Henning Mankellin Kiinalainen. Just read it.

Mun mielestä muuten kirjat ovat ihan parhaita lahjoja. Ehkä joku saikin tästä jonkun vinkin lahjalistalleen. Itse ammuin kirjalahjalla itseäni vähän nilkkaan, kun annoin äidille nyt jo sen Laila Hirvisaaren uusimman - yleensä ne ovat joulupukkilistoilla. No, keksin varmasti jotain muuta. Siitä lisää myöhemmin.

9 kommenttia:

  1. Vinkkinä kirjafriikeille: joulupukin kontin lihotusta varten kannattaa laittaa kalenteriin Tammen ystävämyynti 28.-29.11. Ysmy on Tammen kaupassa Korkeavuorenkadulla.

    VastaaPoista
  2. Heh sama Sinuhe makaa mieheni yöpöydällä. Se lukuprojekti on ollut toooosi pitkä.
    Itse lueskelen väliin enemmmän väliin vähemmän:) Viimeksi luin Anna-Leena Härkösen Onnentunti.Tykkäsin kyllä.

    VastaaPoista
  3. Sinuhe on kyllä hieno lukukokemus. Minä luin sen reippaan tyttönä jo muistaakseni yläasteella ekan kerran.:) Mä en sitten taas ollut niin iso Viisikko-fani. Sen sijaan S.O.S ja Neiti Etsivät oli kaikki luettuina, aina. Tuo Tuhat loistavaa/hohtavaa aurinkoa mun on pakko saada vihdoin luettua! Kaikki kehuu sitä. Ja nolointa tässä on se, että olen jopa aloittanut kirjan jo ja se löytyy mun kotohyylystä. Kirja on vaan englanniksi ja koska en ole pitkään aikaan lukenut englanniksi, se vähän tökkii...

    VastaaPoista
  4. Taidanpa lukea Westöä seuraavaksi, en ole lukenut mitään hänen kirjoistaan aikaisemmin.

    A Thousand Splendid Suns on ihan mun suosikki. Loistava teos.

    VastaaPoista
  5. Oi, syvänä kirjafanina rakastan lukea ihan kaikkien bloggaajien kirjapostauksia :). Kirjat olivat muuten tuttuja, mutta eriryiskiitos tuosta Chick lit -vinkistä, kirja oli minulle ennestään ihan vieras mutta kuulosti tosi mielenkiintoiselta!

    VastaaPoista
  6. Anonyymi: Olipa hyvä vinkki, kiitos siitä!

    Lennu: Sinuhen ongelma on se, että ekat sata sivua ovat aika tylsät. Sitten kirja imaisee mukaansa, eikä sitä laskisi käsistään millään! Mun pitäisi varmaan kokeilla Härköstä, en ole lukenut häneltä varmaan yhtään kirjaa.

    Alma: Lue joku hömppis ensin englanniksi, jotta totut taas lukemaan sillä kielellä? Mutta älä nyt ainakaan nolostele, joskus hyvätkin kirjat vain vaativat aikaa. :)

    Päivi: Ehdottomasti kannattaa tutustua Westöhön. Huippukamaa!

    Tessa: Kivaa, jos löysit vinkin! Samalta kirjailijalta on toinenkin kirja, mutta tämä on minusta hauskempi.

    VastaaPoista
  7. Mä en ole koskaan lukenut Sinuhea, tentin sen miehen referaatin pohjalta. Shame on me. Mun mielestä on kiva lukea tällaisia postauksia, mutta mun itseni on jotenkin hirveän vaikea niitä kirjoittaa. Tällä hetkellä koko aihe tuntuu olevan liian lähellä, liian iholla. Jos mä nyt saisin tehdä uudelleen yhden valinnan, niin kävisin amk:n loppuun ja suuntautuisin siellä henkilöstöhallintoon. Mä luulen, että olisin siten onnellisempi mitä työelämään tulee. Noin, siinä mä nyt kirjoitin sen ajatuksen ekaa kertaa ylös. Mutta en mä enää sitä lähde opiskelemaan, se juna meni jo.

    VastaaPoista
  8. Missä kuljimme kerran tänä syksynä myös leffateattereissa! ja btw aivan ihana blogi sinulla, olen seuraillut jo hetken aikaa, mutta en ehtinyt kommentoimaan =)

    VastaaPoista
  9. Tässä oli monta kirjaa, jotka ovat omallakin lukulistallani. Kiitos muistutuksesta!

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!