keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Lempiherkku



Yksi hyvä puoli kevättalvessa on ja se on laskiainen. En ole vähääkään kiinnostunut mäenlaskusta sen missään muodossa, mutta laskiaispulla on yksi parhaista herkuista, mitä maa päällään kantaa. Mantelimassalla, tietty. Mies syö omansa hillolla, vääräuskoinen. Muistin laskiaispullan, kun joku kommenttiboksissa mainitsi sen ja nyt en voi ajatella mitään muuta. Voi olla, että huomenna on pakko leipoa. Itselläni menee pullataikina melkein ulkomuistista, olenhan kruunannut itseni pullakuningattattareksi, tässä resepti teille muille, jotka mahdollisesti aloitte myös himoitsemaan pullaa.

Pullataikina:
5 dl maitoa
50 g hiivaa
1 tl suolaa

2 dl sokeria
1 rkl kardemummaa
950 g vehnäjauhoja
200 g leivontamargariinia tai voita

Voiteluun:
1 kananmuna

Pinnalle:
raesokeria tai mantelilastuja

Täyte:
4 dl kuohukermaa
3-4 rkl sokeria

Mantelimassa:
125 g mantelijauhetta
100 g tomusokeria
1 kananmunan valkuainen
(1-2 tl punssia)
tai

400 g mansikkahilloa


Pullataikina: Lämmitä maito 40°. Lisää hiiva, suola, sokeri ja jauhettu kardemumma. Lisää puolet vehnäjauhoista ja sekoita voimakkaasti. Lisää pehmeä tai sulatettu rasva ja loput jauhot. Alusta kimmoisa taikina.

Peitä kulho ja kohota taikina lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi. Kaada kohonnut taikina jauhotetulle leivinpöydälle ja pyörittele se pulliksi.

Laita pullat leivinpaperoiduille pelleille, peitä ja kohota. Voitele kohonneet pullat kananmunalla, jonka rakenne on vispattu rikki.

Ripottele raesokeria tai mantelilastuja pinnalle. Paista uunissa 200° 12-15 minuuttia.

Pullien täyttäminen: Vatkaa kerma ja sokeri vaahdoksi. Laita vaahto tähtiterällä varustettuun pursotinpussiin.

Sekoita mantelijauheesta,
tomusokerista ja valkuaisesta pehmeä, muotoiltava massa. Jos massa tuntuu liian kiinteältä lisää valkuaista.(mausta punssilla.)

Halkaise jäähtyneet pullat. Pursota leikkauspinnoille kermavaahtorenkaat ja täytä keskiosa mantelimassalla tai mansikkahillolla. Laita kannet päälle. Nauti hyvän kahvin tai kaakaon kanssa.



Mantelimassaa en ole ennen tehnyt itse, mutta nyt ajattelin kokeilla. Pullan leipominen sen sijaan minulla on veressä. Siihen aikaan kun minä synnyin, hermostuneet isät lähetettiin vielä sairaalasta kotiin odottelemaan varsinaista actionia. Minun isäni pyöri (varmaan kuten moni muukin) hermostuksissaan kotona, eikä tiennyt, mitä tehdä. Niinpä hän opetteli leipomaan pullaa. Sen jälkeen äitini ei ole tainnut tehdä yhtä ainutta pellillistä. Minä olen perinyt jonkun pullageenin, koska itsekin leivon ihan hitsin hyvää pullaa, vaikka itse sanonkin. Salaisuuteni on varmaan se, että käytän aina hiukan vähemmän jauhoja kuin ohjeessa on. Leipomisesta tulee hankalaa ja pullista ehkä vähän räjähtäneen näköisiä, mutta kuohkeus on ihan omaa luokkaansa. Tarkkaa on myös, ettei pullia paista liikaa. Ja leivon aina oikealla voilla. Sitä vastaavasti saattaa joskus lipsahtaa enemmän kuin ohjeessa on.

P.S. Laivakoiran lääkärikäynti sujui hyvin. Se sai kehuja lihaksistaan ja siitä, että selvästi liikkuu paljon ja me olimme tietysti ihan muikeina. Rokotukset annettiin, hampaat putsattiin ja silmien heijastus todettiin tosiaan kaihiksi, kuten kommenttiboksissa arveltiinkin. Kaihi on onneksi sellaista ihan tavallista versiota, miutä joillekin koirille tulee iän myötä. Se ei yleensä aiheuta sokeutumista, mutta hämäränäkö huononee. Lääkäripalkinnoksi nälässä riutunut koira sai puruluun ja uuden lelun. Lelu annetaan kuitenkin vasta huomenna, koska tänään pitää kuulemma ottaa rauhallisesti.

9 kommenttia:

  1. Täällä toinen laskiaispullafanaatikko! Ne ovat totisesti parhautta! Kohta vedän kauden ekan napaani pressatentin kyydittämiseksi :).

    Kiitos muuten niistä huivinikseistä. Mäkin ihastuin sun Mulberryyn ja vilautin sitä ihanaiselle miehelleni, joka oitis tilasi sen vaimolleen raskauslahjaksi.

    Kiva, että koirulin lekurikäynti meni noin hyvin!

    -Dora

    VastaaPoista
  2. Juuri vartti sitten totesin miehelle, että helmikuun lopulla, kun ollaan menossa Tukholmaan, minun on pakko saada sikäläinen laskiaispulla. :D Itsekin syön pullani mieluiten mantelimassalla. Viime vuonna tukholmalaistarjoilijatar väitti, että siellä ei edes tunneta hilloa laskiaispullassa.

    VastaaPoista
  3. Pulla on hyvää :) tänään söin ekan laskiaispullani tältä vuodelta (hillolla!), oli hyvää, vaikka miten se tuntuu, että joka vuosi ne tulee aikaisemmin ja aikaisemmin myyntiin?
    Reipas Laivakoira :) hyvä kun lääkärikäynti meni hienosti, ja silmissa ei mitään pahempaa ollut! Yksi meidän kissoista (kolmesta) kävi viime viikolla hammaskiven poistossa, ja mietittiin miehen kanssa, että pitäiskö hänet totutella hampaiden harjaukseen, mutta ei taida onnistua :)

    VastaaPoista
  4. Parhaat pullat syntyy tosiaan monen pikkujutun yhdistämisellä. Ei mitään leivontamargariineja, vaan oikeaa voita ja jauhoja maltillisesti pehmeän taikinan saamiseksi. Olen siis samoilla linjoilla sun kanssasi, toivoo vääräuskoinen hillofani. ;)

    Pitäisi opetella tekemään hyvää gluteenitonta pullaa, mutta sen verran tuo keliakia vieläkin ärsyttää, että en ole viitsinyt. Äiti sen sijaan opetteli ja yllättävän hyvää tuli. Ihan melkein kuin oikeaa. ;)

    VastaaPoista
  5. Mä laitan laskiaispullaan hilloa ja mantelimassaa. Ja kermavaahtoa. Parempi överit ku vajarit.

    VastaaPoista
  6. Nams, minä herkuttelin tänään ihan vain korvapuustilla :)

    VastaaPoista
  7. -Dora: Pulla masussa in many ways siis... :D Paljon onnea sinulle ja miehellesi!

    Tuulevi: Hillosta viis, tiesi ruotsalainenkin siis. Kyllä se mantelimassa vaan on parasta ja mahdolisimman iso määrä tietty!

    Annastiina: Joo, laskiaispullat taitaa olla vähän niin kuin tulppaanit, kohta niitä saa jo marraskuussa... Kissan hampaiden harjaus taitaakin olla aikamoinen akrobaattitemppu. :D

    Pauliina: Harmi tuota keliakiaa, iha pöllö juttu! Mutta jospa ne pullat siitä, äidin reseptillä?

    Stormy: I like the way you think. :D

    E: Ei sekään huono ole! Nam!

    VastaaPoista
  8. Täh?? Että sä et viihdy alamäessä? Mä niin oisin voinut vannoa, että suihkit mäkiä alas harva se viikonloppu. Nooh, kannattaa noiden pullien lisäksi keskittyä myös afterskihin. Siinä ei kastu vaatteet kuin ehkä läikkyvistä jägermeistereista.

    VastaaPoista
  9. Tickler: Heh, mä olen ollut viimeksi rinteessä yli kymmenen vuotta sitten ja silloinkin aurasin kauhuissani messilän helpointa rinnettä alas. :D Olen ihan liian arkajalka skimbaamaan. After ski kuulostaa tosin oikein hyvältä!

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!