sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Luksus-Lontoo

Viikonlopun luksus koettiin Lontoossa. Laura ja Miss MbMJ olivat menneet jo torstaina ja minä sekä Mrs J. seurasimme työkiireiden vuoksi lauantaiaamuna perässä. Mrs J. tuli junalla Brysselistä ja minä aamun ensimmäisellä koneella Helsingistä. Treffasimme hotellillamme hiukan ennen puolta päivää ja hyppäsimme sekaan Lauran ja Miss MbMJ:n kaupunkikierrokselle. Asuimme kulman takana tyttöjen hotellista ja olimme koko porukka kovin tyytyväisiä hotelleihimme. Minä ja Mrs J. asuimme Radisson Edwardian Bloomsbury Streetillä. Huone oli siisti, sisustus tyylikäs ja palvelu erittäin ystävällistä. Tuoksuherkille hotelli ei tosin sovi, koska aulassa oli levitelty huonetuoksua isolla kädellä vuorokauden jokaisena tuntina. Laura ja Miss MbMJ asuivat The Bloomsbury Hotelissa, joka oli kerrassaan upea. Kun pieni matkaseurueemme oli kasassa, kaikilla oli jo kova nälkä. Perinteinen pubilounas uuniperunoineen päivineen houkutti ja pubiin sitten mentiin. Tyylillemme uskollisina tilasimme pullollisen kuohuviiniä ja Mrs J. opetti meille uuden tavan. Se, joka saa pullon viimeisen lirauksen, puhaltaa tyhjään pulloon ja toivoo. Se tuo onnea. Pullo-onni, loving the concept!



Lounaan jälkeen ohjelmassa oli yleistä fiilistelyä, ympäriinsä lorvailua ja kaupoissa kuljeskelua. Meillä oli kaikilla niin kivat laukut, että laukut Lontoossa päätettiin ikuistaa. Alexa on Lauran, Miu Miun Bow Bag Miss MbMJ:n, joka tapojensa vastaisesti kantoi jotain muuta kuin Marc Jacobsia, Dior Mrs J.:n ja Bayswater minun.




Uupuminen uhkasi iltapäivällä, mutta onneksi Laura ja Miss MbMJ olivat suunnitelleet meille iltapäiväteen hotellillaan. Se olikin todella hyvä idea, koska tämä ihana traditio taisi olla kokematta meiltä kaikilta ja hetken hengähdys teki hyvää. Lisäksi teetarjoiluun oli lisämaksusta mahdollista saada lasillinen Moët Chandonia. Kaikkien silmät välähtivät tuon kuullessamme siihen malliin, että tarjoilija yritti kaupata meille koko pullollista. :D Varsinaiseen teetarjoiluun kuului itsestäänselvyyden lisäksi skonsseja clotted creamin (mikä tämä on suomeksi?) ja mansikoiden kera, sitruunapiirakkaa, hedelmäkakkua ja sormivoileipiä. Sanottakoon brittien keittotaidoista mitä hyvänsä muuten, niin kaiken teehen liittyvän he kyllä osaavat.





Pian oli aika vaihtaa siistimpää ylle ja kiiruhtaa Lontoon lauantai-iltaan paikallisten ystävien kanssa illastamaan. Teimme treffit Lauran ja Miss MbMJ:n hotellin baariin, jossa otimme lähtödrinkit. Kuohuviiniä tällä kertaa ja totesimme kuin yhdestä suusta, että ehkä olisi pitänyt maksaa 3 puntaa enemmän ja ottaa nytkin samppanjaa. Aloimme selvästi tulla persoiksi luksukselle. Illan ravintola, Mayfairissa sijaitseva @venue tarjosi sekin mannaa kuplanjanoisille suillemme veloittamalla kolmen ruokalajin illallisesta ja puolikkaasta prosecco-pullosta 30 puntaa. Ruoka oli todella hyvää. Itse söin alkupalaksi kurpitsakeittoa, pääruuaksi sieni-artisokkarisottoa ja jälkkäriksi tarte tatinia jäätelön kera. Meillä oli huippuhauska ilta ja olimme viimeiset asiakkaat ulkona. Taisi olla minuuteista kiinni, ettei meitä heitetty ulos...




Sunnuntaiaamupäivä oli vielä viimeisille ostoskatsauksille pyhitetty. Suuntasimme Knightsbridgeen, tavoitteenamme löytää Harrodsin alennuslaareista jotain ihanaa. Laura oli saanut mieheltään laukkulahjakortin jouluna ja laukun oli nyt vain löydyttävä. Useita ihan kivoja oli kokeiltu, kuvattu ja todettu ei-täydellisiksi. Minä taas himoitsin Mulberryltä hennon roosan väristä puuvillahuivia ja Miss MbMJ kaipaili huivia hänkin. Harrodsin avausryntäys oli minulle hieman liikaa ja koska olimme joka tapauksessa sopineet hajaantuvamme, poistuin pikaisesti Brompton Roadin Mulberryn suuntaan. Löysin haluamani huivin, eikä siinä sitten paljoa aikailtu. Minulla ei ole vielä valokuvaa huivista ja se on liian ihana kuvattavaksi huonossa valossa, joten oma kuva jäänee loppuviikkoon. Fashiolistan profiilistani löytyy kuitenkin huivi Mulberryn omana kuvana.



Kun huivi oli onnellisesti paperikassissa, jossa oli kaupungin muhkuin rusetti, minulla oli vielä hetki aikaa kävellä ja fiilistellä.








Ja siinä se nyt on, se oikea. Kyllä sen vaan tietää, kun sen kohtaa, olimme yhdessä todennet aiemmin. Ja niin Laura tiesi Harrodsin alessa, Jimmy Choon osastolla. Onnellinen loppu matkalle oli taattu.



Laura on muuten mitä etevin matkakertomusten kirjoittaja, joten linkkaan hänen versionsa matkastamme heti, kun se on valmis. Sillä välin suosittelen lukemaan hänen muista reissuistaan.

16 kommenttia:

  1. Ihanaa, pikapaluu Lontoon tunnelmaan! Taidan lainata tuota viimeistä kuvaa... Kertomuskin on jo alullaan! ;)

    VastaaPoista
  2. Vitsit, teidän reissu oli todellakin luksusta täynnä! Olisipa ollut kiva olla mukana!

    VastaaPoista
  3. Oli niin ihana reissu ja kuten sanoin, tervetuloa tänne Belgiaan! Oon vieläkin ihan fiiliksissä, melkein ei haittaa illan Saksaan lähtö.

    Kiitos seurasta!

    VastaaPoista
  4. Ihana postaus! Vitsi alkoi niin tehdä mieli Lontooseen... siellä on jotenkin aina niin hauskaa. Kivaa myös että Laura löysi laukun, itse olen juuri samassa tilanteessa eli pähkäilen juuri nyt että mistä löytäisi sen täydellisen minkä sain mieheltä jouluna lahjaksi :)
    http://www.stockholmbyme.blogspot.com/

    VastaaPoista
  5. Oli todella mukava tavata teidät kaikki ihan henk koht ja toivottavasti nähdään taas pian proseccon merkeissä;)

    T: viiru

    VastaaPoista
  6. Näyttipä oikein upealta reissulta. Tiesitkö muita shoplailulöytöjä? Anything from Uniqlo?

    VastaaPoista
  7. Kiva oli nahda illallisella. Ja loytyihan se huivi ja laukut, kun oikeilla alueilla (Knightsbridge ja Chelsea) shoppailitte. ;)

    Ja olis kiva nahda huivikuvia tastakin, kun en oikein hahmottanut kunnolla listalta.

    VastaaPoista
  8. Oi, miten ihana reissu! Tulee ihan mieleen oma reissu Lontooseen kaksi vuotta sitten (oltiin tyttöporukalla ja sitä visalaskua maksettiin sitten loppuvuosi:)

    Mulberryn fanina odotan, minkälainen huivi kassista paljastuu.

    Nea :)

    VastaaPoista
  9. Hei!

    Olen etsimässä juuri hotellia Lontoosta, joten postauksesti tuli passeliin aikaan :)

    Mihin hintaan saitte tuosta hotellista huoneen? Hotels.com:n sivuilla se oli ainakin todella tyyris :/

    Osaatko suositella alueita joilla Lontoossa kannattaisi yöpyä? :)

    VastaaPoista
  10. Hei!
    Blogisurffaillessa päädyin tänne jostakin jotenkin, kun en voinut tuollaista blogin nimeä vastustaa. Lueskelin teidän viime kesän juttuja ja merkkasin blogin itselleni jatkossa seurattavien joukkoon, joten ajattelin myös jättää pienen merkin uudesta lukijasta sinulle :)

    Sitä en tiedä, kuinka purjehtijaksi tullaan, mutta oma metamorfoosini alkoi nelisen vuotta sitten, kun tapasin yhden sellaisen. Yhteiset retkemme alkoivat miehen silloisella veneellä, toissa vuonna ostimme yhdessä vähän isomman paatin.

    Tuttuja maisemia ja paljon tuttuja ajatuksia näin aloittelevalle purjehtijalle oli noissa viime kesän tarinoissasi, olisin voinut kirjoitella melkein jokaisen perään jotain :) Aika samoilla paikoilla kului meidänkin lomareissu, tosin melko lyhyitä päivämatkoja tehtiin, koska nuorin matruusi lähti matkaan kolmiviikkoisena. Hän olikin sitten kesän lopulla meidän perheen kokenein purjehtija vietettyään puolet elämästään veneessä (kuusiviikkoisena :).

    Kesätuulia odotellessa näitä talvisempiakin tarinoitasi on kiva lueskella!

    VastaaPoista
  11. Lontoo on ihana ja sinne on päästävä aina välillä - nyt on vierähtänyt pari vuotta, kun muita kohteita on mennyt edelle.
    Tuo teellä käynti on ihan must juttu, Claridge's-hotellin afternoon tea on legendaarinen ja muuta ei tarvitsekaan enää sinä päivänä syödä, suosittelen lämpimästi!

    VastaaPoista
  12. Laura: Jee ja nyt kertomus on valmis! Olipa meillä huippu reissu, kiitos vielä seurasta. :)

    Hepsu: Ens kerralla sitten!

    Mrs J.: Kiitos seurasta itsellesi, mäkin olen edelleen niiiin fiiliksissä!

    Veera: Ne on näitä first world problems. :D Kävinkin katsomassa ja kommentoimassa sun laukkudilemmaa.

    viiru: Toivottavasti tosiaan nähdään pian uudelleen, niin kivaa oli!

    Tickler: En shoppaillut muuta, kun ei mun alun perin pitänyt ostaa mitään... :D Nyt menee taas kukkaron nyörit kiinni pitkäksi aikaa.

    Anna: No nyt on huivikuvia! Tervetuloa takaisin Suomeen, tänään!

    Nea: Noi tyttöporukkareissut vaan on jotain niin huippua, vaikka luottokortit itkee kyllä tuskissaan...

    Anonyymi: Maksoimme huoneesta 146 puntaa ja tähän ei sisältynyt aamiaista. Aika kalliita nuo Lontoon hotellit tuntuivat olevan. :( En tunne Lontoota mitenkään ihmeellisen hyvin, joten en oikein osaa suositella. Tuo alue, jolla nyt olimme, oli ainakin oikein hyvä ja passeli. :)

    Elina: Kiitos kivasta kommentistasi ja voi miten mukavaa, että viihdyt täällä. :) Minkälainen vene teillä on? Miten vauvelin kanssa sujui?

    Gloria: Tuosta Claridgesta me muuten käveltiinkin ohi ja laitettiin merkille. Vasta päätä oli Vera Wang.<3 Seuraavalla kerralla sitten sinne teelle! :)

    Kung Fu Panda: :)

    VastaaPoista
  13. Pullo-onni :D

    Huivi on just eikä melkein sulle sopiva ja reissu muutenkin peukutuksen arvoinen.

    Ehkä vuosi sitten kysyin äidiltäni, että missä hänen Dior-huivinsa on. Äiti oli ihan kysymysmerkkinä ja sanoi, ettei ole koskaan omistanut Diorin huivia. Itse puolestani olen satavarma, että äidilläni on ollut juuri tuollainen huivi, kun olin pieni (en siis tietenkään silloin tiennyt mistään merkeistä mitään). Mietinkin nyt, olenko minä vai äitini sekoamassa. :D

    VastaaPoista
  14. Silloin kun mieheni tapasin, hänellä oli 40 vuotta vanha puinen 30-jalkainen vene. Se oli ihana venepersoona, mutta pari vuotta sitten päätimme pitkällisen pohdinnan jälkeen vaihtaa a) lasikuituiseen ja b) isompaan. Vielä pidemmän pohdinnan jälkeen ostimme Sloveniasta Elanin, jossa bonuksena oli hauska siirtopurjehdus kotisatamaan (ei sentään Sloveniasta asti, tuotettiin kippo Saksaan kumipyörillä ja sieltä seilattiin Suomeen).
    Typykän kanssa purjehtiminen sujui yllättävän hyvin, tosin myös viime kesän kelit olivat mahtavat. Ekaan kahteen viikkoon ei taidettu kryssiä kertaakaan :) Hän matkusti lähinnä sylissäni (mukavan pehmoinen nukkumapaikka ja eväät nälän tullen lähellä), joten kovin pitkiä legejä en kerrallaan jaksanut, sellaisia 3-4 tunnin loikkia enimmäkseen.
    Kryssiä tosin saatiin kesän vikalla reissulla Pirttisaaresta himaan, kun tuuli suoraan nokkaan melkoisen reippaasti. Mies styyrasi yksinään, me oltiin beben kanssa keulakajuutassa pötköllään ja koitettiin pysyä punkan päällä voimatta pahoin.

    Hups, tulipas pitkä kommentti!

    (P.S. Pakko kuitenkin sanoa vielä, että Pullo-onni on aivan huippukonsepti! =D)

    VastaaPoista
  15. Emppu: Onko sun äidillä yleensä tapana säilyttää tuollaisia juttuja? Jos on, niin varastoja penkomallahan se mielenterveys selviäisi... :D

    Elina: Kiitos kivasta ja pitkästä kommentista taas! Kivaa oli kuulla teidän veneilyn taustaa. :) Ja mua kyllä kiinnostaa, miten vauvojen kanssa purjehditaan, kun niin usein kuulee, ettei lasten kanssa voi enä tehdä sitä, tätä ja tota ja venesatamissa sitten kuitenkin näkee paljonkin lapsia. Ihme ristiriita! :D

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!