perjantai 30. maaliskuuta 2012

A new take on Ikea

Sekä meidän ruokapöydästä että yläkerran säläkaapista on tullut kyselyitä. Niinpä tässä postauksessa käsitellään muokkaamiani Ikean kalusteita. Meillä on ollut miehen kanssa yhteisiä kesälomia vasta ihan viime vuosina, sitä ennen lomailimme yleensä (tahtomattamme) eri aikoihin. Yksin ei tee mieli lähteä reissuun, joten useana vuonna minulla oli aina joku pieni raksaprojekti lomallani. Lomaraksojani ovat olleet muun muassa makuuhuoneen tapettien poisto ja seinien maalaus, yläkertaan vievien portaiden maalaus, keittiön seinän maalaus, yläkerran seinien tapettien poisto ja maalaus...

Vanhan Ikean tv-kaapin maalaaminen oli jonkun vuoden lomaraksa. Kuten tavallista, inspiraatio tuli lähellä nukkumaanmenoaikaa ja mieheni oli jossain reissussa. Kaivoin varastoistani kaikki mahdolliset maalinjämät ja löysin ilokseni valkoista kalustemaalia. Puhdistin kaapin ja aloin sutia. Pensselinä toimi joku ensimmäisenä käteen sattunut viritys. Olen joskus inspiraation iskiessä ja parempien välineiden puutteessa uhrannut jounkin meikkisudinkin raksahommiini. :D Sain illalla laitettua yhden kerroksen maalia ja aamulla olin heti hakkaamassa rautakaupan ovia aukeamisaikaan. Ostin lisää Tikkurilan Helmi-kalustemaalia ja paremman pensselin. Loppujen lopuksi maalasin muistaakseni kolme tai neljä kerrosta. Joku kärsivällisempi ja tarkempi ihminen olisi varmaan irroittanut vetimet ensin, mutta minulla ei moiseen hienosteluun ollut aikaa.



Kaapin ovien sisäpuolelle nakuttelin pienillä nauloilla kiinni luonnonväriset tupsut. Ostin tupsut muistaakseni Olivasta tai jostain vastaavasta kaupasta jo kauan ennen kuin minulla oli niille mitään käyttötarkoitusta.



Kaapin päältä löytyi paikka vanhalle ikkunanpokalle, jonka löysin appiukon mökin puuliiteristä. Pokat muodostavat hyvän parin luonnonvärisille tupsuille.




Meidän ruokapöytä on Ikean vuonna 2004 ostettu puupöytä, jota ei ainakaan Ikean nettisivuilla näytä enää olevan. Pöytälevy oli alun perin tummemman ruskeaksi petsattua mäntyä. Pöytälevy on ihan umpipuuta, jalat varmaan jotain lastulevyä. Jalat olivat valkoisiksi maalatut. Pöydän vahaaminen valkoiseksi oli vuoden 2009 lomaraksa. Kannoin pöydän pihalle ja hioin petsatut osat hiomakoneella paljaiksi. Vaha uppoaa puuhun, joten mitään vanhaa käsittelyä ei saanut jäädä jäljelle. Vaha oli Osmocolorin valkoista, jota levitin puuvillarätillä. Laitoin vahaa kolme kerrosta. Vaha on kestänyt erittäin hyvin ja pöydän pinta on ollut helppoa puhdistaa milloin mustikkatahroista ja milloin kahvi- ja punaviiniläikytyksistä. Vasta nyt, melkein kolmen vuoden jälkeen useammin käytössä oleva puoli alkaa näyttää siltä, että uusi kerros vahaa voisi tehdä hyvää. Niinpä ajattelin tänä kesänä hioa pöytää hieman hiekkapaperilla ja laittaa yhden kerroksen vahaa lisää. Vahauksen jälkeen pöydän jalat näyttivät vähän likaisilta ja rupsahtaneilta, joten vetäisin niihin kaapista löytyneen, portaiden maalaukseen käyttämäni valkoisen Betoluxin jämät.






Ihan loppumetreillä vaha alkoi loppua kesken, joten pöydän jatkopalaan tuli vain kaksi kerrosta vahaa. Jatkopala on todella harvoin käytössä, eikä olekaan kulunut oikeastaan ollenkaan. Kahden vahakerroksen kanssa pöydän pinta näyttää tältä. Omaan makuun pinta on ehkä vähän turhan eläväinen.

5 kommenttia:

  1. Yleensä pöytien jalat ovat aina puuta vaikka pöytälevy olisikin jotakin muuta. Nämä pöydän jalat näyttävät massiivipuulta:)

    Kivan näköisiä projekteja:)

    VastaaPoista
  2. Kiitos tästä postauksesta ;) Meillä ei kans oltu hirvittävän kärsivällisiä kaapin maalaamisen suhteen. Tosin meillä se oli minä, joka yks lauantai vaan huomasin et siinä senyt sutii maaliapintaan! Syöksyin innolla maalaustalkoisiin mukaan. Kahvoja ei todellakaan poistettu ja sisältä taisi jäädä hyllykin (siis ylähylly) vain puoliksi maalinpeittoon. Mutta yksi kierros vasta takana ja nyt just kaappi on peräti osissa, niin eiköhän siitä saada nyt valkoisempi ja maali tällä kertaa kaikkialle ;)

    VastaaPoista
  3. Kivasti oot tehnyt oman näköiseksi.

    VastaaPoista
  4. champagne: Näin sitä oppii aina jotain uutta! Kiitos! :)

    Milla: Ai, te ootte ihan purkanut osiinkin... Sehän on jo ihan pro-meininkiä. :D

    Anna: Kiitti! :)

    VastaaPoista
  5. Niin siis eihän sitä olisi purettu ilman tätä reissua. Oli pakko purkaa kaikki mikä purettavissa oli, kun omaisuus muutti anopin varastoon ;) Meillä on siis kivat kokoamisharjoitukset (ilman mitään ohjeita) edessä sitten siellä uudessa kämpässä :DDD Voipi olla, että yksi pullo viiniä ei vielä riitä sen urakan hoitamiseen...

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!