keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Vaaleanpunainen pantteri



Siinä ne nyt ovat, vuosien ämpyilyn ja pohdinnan jälkeen. Uskoin vihdoin miestäni ja ostin kunnon juoksulenkkarit. Myyjä oli tosi asiantunteva. Hän vilkaisi kerran jalassani olleita kenkiä ja poimi hyllystä muutaman parin sovitettavaksi. Sitten juoksin aina kierroksen kauppakeskuksen käytävillä ja analysoin tossuja. Olin salaa tyytyväinen, että parhaat tossut olivat sattumalta myös kaupan kauneimmat.



Olen kyllä liikunnallinen ja ihan hyväkuntoinenkin, mutta olen aina ollut enemmän jumpan ja salin perään. Juoksemisesta olen aina halunnut pitää, mutta jotenkin se on tökkinyt. Asiaan on voinut vaikuttaa se, että minulla ei ole ollut musiikkia, kunnon kenkiä, saati sitten mitään sykemittareita. Nyt lupasin miehelleni tsempata ja asentaa puhelimeeni Spotifyn ja käyttää sykemittaria. On kuulemma sitten juoksu ihan eri planeetalta.



Meillä on muuten toiveena, että tällä kesälomapurjehduksella voisimme käydä joissakin satamissa lenkeillä. Yhdessä emme kyllä juokse. Voitte vain kuvitella, mitä tapahtuu kun varmaan 20 vuotta lenkkeilyä harrastanut maratoonarimieheni, joka ottaa yhden askeleen siinä, missä minä kolme, lähtee juoksemaan Norppa vanavedessään. Olemme joskus kokeilleet. Sanat *****, *******, ******* ja "juokse sit" mainittiin.



Pinkkien paholaisten kaveriksi löytyi omasta kaapista vuosia vanha Peakin takki. Olen harvassa asiassa niin merkkiuskollinen kuin urheiluvaatteissa. Vain Nike, Peak ja Röchnisch kelpaavat. Esimerkiksi Röchnischin laatu on aivan huippuluokkaa. Minulla on merkiltä trikoot, jotka olen ostanut vuonna 2000 tai 2001 ja jotka ovat edelleen lempparitreenihousuni. Me Naiset Sport oli kiinnostava uutuus lehtihyllyssä. Ostin ja tykkäsin.

P.S. Mun lenkkisoittolistassa on sitten ainakin Don Henleyn Boys of Summer ja Eric Prydzin Call on Me. Senkus nauratte, mutta kertokaa myös omat suosikkibiisinne lenkille!

11 kommenttia:

  1. Itse olen suosiolla poistanut lenkkeilyn liikuntalistaltani, kun se ei vaan tunnu itselleni sopivalta. Mutta kerran kokeilin juoksemista sykemittarin kanssa ja tuntui, että sen kanssa olisi jaksanut juosta vaikka kuinka kauan. Ilman sykemittaria juoksen helposti liian kovaa ja sitten tulee vain ärsytys verenmaku suussa läähättäessä. Uskon siis, että sykemittari - ja noi coolit lenkkarit - tekee ison eron :). Tsemppiä kevätlenkkeihin :).

    VastaaPoista
  2. Jee! Onnea uusista lenkkareista! Meinasin jo aiempaan lenkkaripähkäilyysi kirjoittaa, että osta nyt ne... Mutta sitten muistin, että olen ehkä jo kahtena keväänä kirjoittanut niin. :D

    VastaaPoista
  3. Onnea uusista lenkkareista! Tosi nätit.:)

    Ja oikeesti lenkkeily on kyllä reissuilla(kin) kivaa. Mä kävin viime kesäisellä purjehdusreissulla lenkillä useammassa satamapaikassa ja sain niistä kylistä/kaupungeista varmasti sata kertaa laajemman kuvan kuin moni muu! Jollei sitten omista matkafillaria.

    VastaaPoista
  4. Olen ollut samanlainen juoksun suhteen kuin sinä. Sitten kolmisen vuotta sitten ostin kunnon (Niken, lesti mulle loistava)) lenkkarit ja ipodin sekä siihen sopivan Nike+ -osan. Mun mieheni on juoksun suhteen kuin sinun, mutta ollaan juostu yhdessä niin, että hän lähtee ensin ja liityn hänen lenkkiinsä kun hän on juossut noin puolet omastaan. Mun normilenkki on sellainen 6-7 km, korkeintaan kymppi.
    Musiikki on todella tärkeää mulle myös, ei mitään hitaita biisejä, kiitos! Off the top my head tulee mieleen vaikka Ecuador (se vauhdikas mix) ja Kate Ryanin "Ella, elle l'a" (alkuperäinen on muuten parempi, mutta tämä toimii juoksuun). ;)

    VastaaPoista
  5. Ihanat lenkkarit! Juoksu on ihanaa!! Kolme vuotta oli taukoa, mutta nyt oon aloittanut uudestaan alusta. Tsemppiä sinnekin! Toi Me Naisten sportti lehti oli hyvä, uusia numeroita odotellessa..

    VastaaPoista
  6. Pitäisiköhän munkin ryhdistäytyä. Oikeasti inhoan juoksua, mutta haluaisin pitää siitä. Olisi vaan niin kätevää ottaa lenkkarit mukaan työmatkalle ja käydä lenkillä. Nähdä edes jotain muutakin kuin lentokenttä, hotelli- ja kokoushuone.

    Repesin muuten tuolle sun kuvaukselle sun ja miehesi lenkistä. Noin se meilläkin menisi :D.

    VastaaPoista
  7. Ronja: Kiitti! Sykemittarista oli patterit loppu, mutta otin neuvosta vaarin ja aloitin toooosi hitaasti. Sitten olikin ihanaa vetää ne viimeiset kymmenen minuuttia verenmaku suussa. :D Kyllä kulki!

    Tuulevi: Hehee, sait tahtosi läpi! :D Oli kyllä niin sairaan ihana lenkki uusilla tossuilla!

    Alma: Kiitti! :) Hei haluatko kertoa, missä satamissa kävit juoksemassa? Vai oliko se Tanskassa? Mua alkoi tosissaan poltella toi juoksu nyt. :)

    Gloria: Huiiii, mun mies juoksee niin kamalan kovaa, etten pysyisi perässä, vaikka hän olisi vetäissyt alle 20 km. :D Mä juoksin nyt 8 kilsaa ja luulen/toivon, että sellainen kymppi tulee olemaan mun vakkari. Kiitos hyvistä musavinkeistä, nopeaa sen todellakin pitää olla!

    Päivi: Niin olikin ihanaa! Voi että, olen ihan tulessa! Ja oli tosi hyvä lehti, mäkin ostan ehdottomasti uudelleen. :)

    VastaaPoista
  8. Mrs J.: Näköjään se pitäminen vaatii sikahyvät kengät, loistavat popit ja oikean tahdin. Sanoi hän yhden lenkin kokemuksella. :D

    Jep, mun ja miehen ei kannata urheille yhdessä. :D

    VastaaPoista
  9. Kalmarissa kävin ainakin ja se oli tosi kivaa. Hyvät fillarireitit ties miten pitkälle.

    VastaaPoista
  10. Mulla soi david guetta tällä hetkellä! :) Ja tietenkin kaikki mis hyvä rytmi ja bassoa kelpaa mulle!

    VastaaPoista
  11. Alma: Jee! Hyvä sinä!

    Janica: Joo, rytmi pitää olla. David Guettaan tutustumaan, siis! Kiitos vinkistä. :)

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!