maanantai 21. toukokuuta 2012

Haastetta kerrakseen

Karla haastoi yhteentoista kysymykseen minutkin, tässä vastauksiani. 



Mikä on paras matkakohde, jossa olet käynyt ja miksi?
New York, aina ja ikuisesti. Voisin matkustaa sinne aina vain uudelleen, enkä koskaan kyllästy. Siellä on kaikkea, jokaiselle. Joka kerta kun näen Manhattanin skylinen, koen sellaisen kornin sydämenpamppailuhetken. Nykissä saa hyvää ruokaa, kaupunkia voi fiilistellä kävellen, nähtävyyksiä on loputtomiin, tunnelma on ainutlaatuinen. Shoppailumahdollisuuksia tarvitsee tuskin mainita. Lisäksi olen kerran bonganut Sohossa Tanskan kruununprinsessa Maryn, ihan läheltä, kadulta. Se vahvisti kaiken, tämän paremmaksi ei kaupunki tule! 

Milloin olit viimeksi surullinen?
Muutama päivä sitten, kun sain kuulla, että eräs minulle tuttu sympaattinen ja ihana vanha mäyräkoira oli siirtynyt vihreämmille nakkienmetsästysmaille. 

Mikä on mieluisin huonekalu/valaisin kodissasi, miksi?
Minulla on kaksi vaihtoehtoa. Toinen on Laivakoiran sänky, jonka olen itse suunnitellut ja teettänyt hänelle suurella rakkaudella. Laivakoira on sängystään hyvin tarkka. Otin sen kerran mukaan sisustuskuvauksiin rekvisiitaksi ja Laivakoira suuttui niin, että pissasi matolle. 


Toinen vaihtoehto on oma sänkymme. Se vain on paras. Kaikki muut huonekalut voisin vaihtaakin. En juurikaan kiinny tavaroihin, mutta perheemme sänkyihin ei kosketa. :D


Uskotko kohtaloon?
En oikein tiedä. Toisaalta kyllä, koska mieheni ja minun suhteen alkutaival oli kuin tähtiin kirjoitettu, mutta muuten en. Uskon kyllä, että elämä kuljettaa niin kuin sen on tarkoituskin, mutta en ole sillä tavalla fatalisti, että uskoisin, että ihan kaikki on päätetty etukäteen. Omilla valinnoillaan voi jonkun verran ohjailla elämäänsä, loppu on tuuripeliä.


Millä päiväsi alkaa? 
Kotona ja veneellä aina sillä, että annan Laivakoiralle nappuloita. Ennen tätä on ihan turha kuvitella menevänsä vessaan, juovansa tai avaavansa kansiluukkua. Kärsimätön koira tanssii kuppinsa ympärillä ja potkii sitä, jollei nappuloita heti ropise. 


Mitä kieliä puhut? 
Suomea, ruotsia, englantia, espanjaa ja ranskaa. Kahta viimeksi mainittua en kyllä pysty käyttämään kovin sivistyneeseen tai tasokkaaseen keskusteluun, mutta pärjään sellaisissa arkipäivän tilanteissa. Peruskohteliaisuudet menevät monella muullakin kielellä.


Teetkö unelmatyötäsi? 
Teen, mutta se unelma alkaa olla täytetty ja loppuun kaluttu. 


Mitä nähtävyyttä suosittelisit kotipaikkakunnallesi saapuvalle turistille?
Suomenlinnaa! Veisin vierailijan mieluusti paikalle omalla veneellä ja esittelisin Helsinkiä mereltä päin - se on sieltä katsottuna ehdottomasti kauneimmillaan. Suomenlinna on niin uskomattoman kaunis ja tunnelmallinen paikka ja täynnä historiaa. 


Mikä on suosikkivaatemerkkisi? 
Suurin osa merkkivaatteistani taitaa olla Gantia tai Hilfigeriä, mutta eniten tykkään silti Henri Lloydista. Ei kun sittenkin Abercrombie & Fitchista.


Mitä haluaisit seuraavan viiden vuoden sisällä saavuttaa?
Haluaisin, että elämässäni tapahtuisi jokin iso, merkittävä muutos. Miehen ja koiran haluan pitää, mutta muuten muutos voisi olle melkein mikä vain. Olen elänyt hyvin samanlaista elämää niin monta vuotta, että kaipaan jotain älinää.


Kuvaile yhdellä sanalla joko elinkumppaniasi tai parasta ystävääsi.
Verbi "tajuaa" pätee kumpaankin. 


Toinen saamani haaste oli Hyvän mielen haaste, jonka sain Lililtä. Olen juuri vastikään tehnyt saman haasteen, joten muokkasin sitä vähän erilaiseksi. Tässä muutama juttu, jotka tekivät minulle hyvän mielen tänään.


1. Omasta mielestäni kiva ja hyvin Rouva Muffinsille sopiva kyläilytuliainen.



2. Hetki rakkaan ystävän kanssa. Maailman parasta kahvia, brownie, jota otin toisenkin palan ja kuulumisten vaihtaminen ja pienimuotoinen maailmanparantaminen. Ja kylläpä se maailma paranikin!


3. Molempien bestisteni hyvät uutiset uusista, ihanista kodeista. En voisi olla iloisempi heidän puolestaan!



 4. Kiltti Laivakoira, joka sai kehuja käytöksestään puolueettomalta taholta. Miten ylpeä sitä voikaan olla!


5. Pionit, edelleen.


6. Ihanasti lankeava valo Laivakoiran ja minun iltakävelyllä. Kukkaan puhkeavat, öööö, kukat. Se, ettei iltakävelylläkään tarvinnut takkia. 




Kiitos haasteesta molemmille leideille! Nämä ovat tainneet jo kiertää melkein kaikilla. Kuka tahansa saa kyllä napata haasteen mukaansa, jos haluaa. Näitä on kiva lukea!

Hyvää mieltä tuotti myös tämän päivän ruokakauppakäynti. Ostin nimittäin jo ruuat vuoden ekalle retkelle. Sitä valmistellaan huomenna ja h-hetki koittaa keskiviikkona. Mies kotiutuu kohta töistä ja sitten hänkin on lomalla. Viini on kylmässä. Life is good.






4 kommenttia:

  1. Voi vitsi, ihana postaus jotenkin ja hyviä vastauksia! :) Etenkin ikirakkaus Nykkiiin ja ison muutoksen kaipuu kuulostavat niin tutuilta juuri nyt...

    VastaaPoista
  2. Sä olet ykköskohdan perusteella ihan kuin tuo minun P! Ja mä en ymmärrä... Mulle tuollainen sykähdys lentokoneessa on tullut vain silloin kun olen tullut pitkän ulkomailla oleskelun jälkeen takaisin Suomeen ja nähnyt ensimmäisen kerran Suomen maankamaran ikkunasta.

    VastaaPoista
  3. Kersti: Joopa, näitä samoja ajatuksia olen pyöritellyt piiitkäään. Mutta arvaas mitä, heti kun sanoin ääneen tuon, niin tänään tapahtui nytkähdys haluamaani suuntaan. Go figure...

    Anna: Me too! <3

    Alma: Hihii! Ei mullekaan se tosin lentsikassa tule vaan vasta sitten, kun autolla lähestytään Manhattania. Se vaan on niin ihana hetki joka kerta.

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!