maanantai 10. syyskuuta 2012

Tikkitakki päälle ja tallille



Tänään kävimme Laivakoiran kanssa aamukävelyllä yhdessä suosikkipaikoistani Helsingissä. Vaikka olenkin stadilaistyttö henken ja vereen, niin minusta on aivan mahtavaa, että vartin automatkan päässä Helsingin keskustasta pääsee täydellisiin maalaistunnelmiin. Ruska oli jo alkamaisillaan Tuomarinkylän kartanon mailla ja sänkipellot saivat haaveilemaan. Päästäpä posottamaan täyttä laukkaa peltojen läpi kuulaassa syysilmassa!





Laivakoira suhtautui hevosiin ja poneihin varovaisen uteliaasti. Se olisi juuri oikean rotuinen tallikoiraksi. 









Luin tänään myös uutta Trendiä, jossa oli juttu siitä, että blogielämä on liian nättiä. Minusta näkökulma oli jotenkin kulunut ja kapeakatseinen. Joskus minusta tuntuu, että ihmisiltä puuttuu medialukutaito ihan kokonaan. Ei tietenkään kenenkään elämä ole aamusta iltaan ja päivästä toiseen yhtä skumppaa ja shoppailua. Kaikkien elämässä on ihan varmasti jotain ei niin kuvaamisen arvoista. Ihmiset, jotka kirjoittavat kauniita skumppablogeja, sattuvat todennäköisesti olemaan muutenkin visuaalisia tyyppejä, jotka nauttivat kauniista näkymistä ja kaipaavat elämäänsä estetiikkaa. Todennäköisesti heidän kotinsa olivat kauniita jo ennen blogeja. Itse muistan ainakin järjestelleeni fanaattisesti sohvatyynyjä ja kattauksia jo ennen kuin olin koskaan kuullutkaan mistään blogeista. Eipä sitä silloin halua blogiinsakaan muuta kuin kauniita kuvia. Kauniiden kuvien ottaminen on ainakin minusta palkitsevaa. Varsinkin silloin, kun onnistun löytämään jostain todella tavallisestakin kokonaisuudesta yksityiskohdan, josta saa upean kuvan. Blogin myötä kiihtynyt valokuvausharrastus on saanut aikaan sen, että maailman näkee ihan eri tavalla, kun bongailee mahdollisia kuvakulmia ja rajauksia. Väittäisin, että sitä kauneuttakin näkee paljon enemmän. Olen varmasti kuvaajana ihan tosi tavallinen, enkä varmasti ole keksinyt pyörää uudelleen, mutta itse nautin suunnattomasti juuri niiden yksityiskohtien löytämisestä. 

Lifestyle-, muoti- ja sisustusblogien tuomitseminen siitä, ettei niissä näy arkirealismia on vähän sama asia kuin jos menisi Della Margaan valittamaan siitä, että siellä myydään vain kalliita vaatteita. Tai lähettäisi Gloriaan asiakaspalautetta siitä, ettei lehdessä ole kurahaalarivertailuja. Jos etsii likaisia sukkia lattialla sisustusblogista, on ihan väärässä paikassa. Varmasti blogimaailmassa on sellaisiakin blogeja, joissa arkea kuvataan ja käydään läpi ihan toisella tapaa. Varmasti jokaiselle löytyy jotakin. 


Täällä kauniiden kuvien ottaminen käy taas haastavammaksi syksyä kohti mentäessä. Valo loppuu ihan kesken! Salaman käyttöä pitäisi varmasti opetella enemmän, toistaiseksi salama tuntuu vain tappavan tunnelman kuvasta kuin kuvasta. 

27 kommenttia:

  1. Älä vaan ala esitellä likasukka-arkea, tää on just hyvä näin!
    Työssäkäyvälle perheenäidille arkirealismia on ihan riittävästi tarjolla 24/7, ei sitä tartte enää blogista lukea... =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo en todellakaan! Ne likaiset sukat lattialla nyppii mua niin paljon, esteetikko kun olen, etten todellakaan halua nähdä niitä lattian lisäksi vielä blogissakin. :D

      Poista
  2. Voi Rakkaus! Menimme naimisiin Tuomarinkylän kartanon puistossa, ja meillä on hääpäivä - huomenna! Kuva, joka on otettu puistosta kohti portaita esittää paikkaa, missä me sanoimme tahdon. <3 Vain hääpari ja vieraat puuttuvat. Kiitos tästä postauksesta, tuli ihana fiilis. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihanaa, oikein hyvää hääpäivää teille! Tiedätkö, mekin ollaan menty naimisiin noissa maisemissa (meillä oli juhlat ravintolassa) ja meilläkin on hääpäivä tälä viikolla. ;) Sen takia noi maisemat on mullekin aina erityisiä. :)

      Poista
  3. Toi salaman käyttäminen on mullekin tosi vaikeeta, kuvista tulee sen kanssa jotenkin tosi kylmiä ja tunnelma latistuu. Oon ratkaissut ongelman yksinkertaisesti boikotoimalla koko salamaa, mutta taas lauantaina tuli mieleen, että sitä voisi ehkä kuitenkin vähän opetella kun kaikista illan aikana kuvaamistani otoksista tuli kellertäviä.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mä usein päädyn itsekin vain välttelemään salamaa, mutta sitten tulee just se kuvien keltaisuus. Valkotasapainoa säätämällä siitäkin pääsee eroon, mutta sitten kuvista tulee taas jotenkin överikylmiä. Vaikeeta.

      Poista
  4. Täyttä asiaa Norppa!:) Mun blogissa ei ainakaan tulla koskaan näkemään likasukkia tai tiskivuoria, jos joku niitä kaipaa, voi suosiolla siirtyä muihin blogeihin:) Ja hyvät noi sun vertaukset Della Margaan ja Gloriaan, aivan totta joka sana!:>

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Blogeja on kai kymmeniä tuhansia, luulisi jokaisen löytävän joukosta oman suosikkinsa. :)

      Poista
  5. Kauniita kuvia sisältävät sisustus- ja lifestyleblogit on mukavaa pakoa siitä omasta arjesta, kun pitäisi täyttää tiskikone ja viikata pyykit pois sohvalta. Ei sitä todellakaan halua lukea ja katsella sitä, minkä näkee edessään jo ihan vaan nostamalla katseensa ruudusta. Sen sijaan tiedät mun mielipiteeni sellaisista blogeista, joissa joka päivä "kotiutetaan" joitakin "tarpeita". Lastenvaateblogit on näistä ehkä pahimpia, siksi harvemmin luenkaan. Kaikkein parasta on, jos blogissa on ripauksia elämän eri osa-alueilta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kyllä tavallaan ymmärrän sitä jatkuvaa ostamista sellaisilla nuorilla tytöillä, jotka ovat juuri ottaneet ekat askeleensa työelämässä, aikuisten elämässä ja alkaneet saada palkkaa ekaa kertaa kesätöiden tai opiskeluaikaisten hommien ohella. Se jotenkin kuuluu siihen elämänvaiheeseen. Nyt sitä ihmettelee, että miten ihmeessä silloin oli rahaa koko ajan ostella jotain, vaikka onhan mulla nyt huomattavasti enemmän rahaa käytössä. Se vain menee asuntolainaan, veneeseen, autoon jne. Silloin ne sellaiset kiinteät menot olivat niin paljon pienemmät. Mä olen ainakin ollut nuorempana ihan pimeä shoppailija. En sano, että se olisi fiksua tai että tämä maapallo kestäisi erityisen hyvin moista menoa, mutta tajuan kyllä. Tosin samaan hengenvetoon täytyy kyllä todeta, että mun shoppailuvaiheessa ne must have -jutut oli kyllät osi paljon edullisempia kuin tämän päivän! :D

      Lastenvaateostoksista en sano yhtään mitään, kun en siitä tiedä. Mäkin tykkään sellaisista vähän sitä sun tätä -blogeista. :)

      Poista
  6. En muista kenen blogiin jo näin kommentoinkin, mutta jos haluan nähdä likaisia sukkia, tiskivuoria ja pursuilevia pyykkikoreja, käytän kaularankaani ja käännän pään pois ruudusta. Blogien lukeminen on pakoa kaikesta tästä.

    Päinvastoin, blogeista saa jopa siivousinspistä tällainen sottapyttykin. Kauneuden kuvaamisesta ja positiivisesta näkökulmasta ei ole mitään haittaa kenellekään. Enemmän ahdistaa se jatkuva ostaminen mitä joissakin blogeissa harrastetaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä sitä ostamista on aika paljon, mutta pääasiassa ne supershoppailijat ovat kai aika nuoria mimmejä, jotka innostuvat siitä, että ovat ekaa kertaa päässeet tienaamaan. Ymmärrän, kind of. Olen itsekin ollut ihan samanlainen.

      Musta on ihanaa saada inspistä blogeista. Olen aiemmin ollut muoti- ja sisustuslehtien suurkuluttaja, mutta nyt saan sen saman siiliksen blogeista. :)

      Poista
    2. Eikä ostamisessa sinällään oo mitään pahaa. Mutta se on vaan aika kaukana siitä, mikä mun mielestä on elämän tarkoitus. :)

      Ja mietin itsekin, miten sitä on joillakin varaa shoppailla, mut ostanhan minäkin, ruokaa ja vaatetta viidelle, kallista sähköä ja ties vaikka mitä, mitä en opiskeluaikana hoksannut edes ajatella. Mut hyvä sekin, useimmiten ei tartte enää kaupassa miettiä, onko varaa ostaa juustoa vai ei.

      Poista
    3. Aika lailla samoilla linjoilla ollaan siis. :)

      Poista
  7. Mä en ole kyllä huomannut tuota Trendin väittämää mutta lehtenä jos pitäisi keksiä joku ikävä juttu blogeista niin valittaisin mieluummin sitä että lehti on vastuussa kirjoittamastaan kun taas bloggari ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kai bloggaritkin ovat vastuussa sanomisistaan? Niin kuin kuka tahansa muukin? Vai tarkoitatko nyt journalistin ohjeita?

      Poista
    2. No voi esimerkiksi pistää pystyyn blogin joka "esittelee todellista elämää, todellisia mielipiteitä ja kokemuksia" mutta onkin vain mielikuvituksen tuotetta. Näitä blogeja on on liikenteessä aika monta (mm. jotkut kirjailijat käyttävät blogeja esityönä kerätääkseen materiaalia teksteihinsä)yksihän joutuikin tarkistuksen alle vähän aikaa sitten mutta sisältö ei feikkiydestään huolimatta ollut lain vastainen vaikka sadat ihmiset uskoivat siihen täysillä. Lehdet eivät sitten taas ilman seuraamuksia voi tehdä tuollaista. Blogeja lukevalla on siis oma vastuu siitä mitä lukee ja mihin uskoo.

      Poista
    3. Niin..piti vielä sanomani että kyseinen juttu oli Suomessa ihka ensimmäinen jossa blogin oletettu valheellisuus oli syynä siinä että siitä tehtiin poliisitutkinta. Lain mukaan kirjoittaja ei ollut rikkonut lakia julkaisemalla blogissaan tekstiä joka harhautti lukijoita (ja esiintymällä itse eri henkilöinä). Tämä syyttämättäjättämis-päätös on siis melkoisen paljon vastaan sitä mitä muutamat bloggarit aiheesta ovat kirjoittaneet. Olen hieman kyllä ihmetellyt sitä ettei tämä tapaus auheuttanut mitään keskustelua aiheesta eli bloggaaja ei sitten tämän ennakkotapauksen mukaan olekaan rikollisoikeudellisessa vastuussa vaikka tulisi vähän harhautettua lukijaa, tai tässä kyseisessä tapauksessa suoranaisesti valehdellut, eikä sekään ole raskauttavaa vaikka juttu liittyisi rahan ansaitsemiseen. Kannattaa käydä lukemassa mitä aiheesta on kirjoitettu

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Enkeli-Elisa

      Minua asia ei siis sinänsä hetkauta mutta jos olisin trendi-lehti niin mussuttaisin tästä aiheesta enkä kauniista valokuvista, kauneutta kun ei maailmassa ole koskaan liikaa.

      Poista
    4. Ah, Enkeli-Elisa olikin mulle tuttu. Mä vain jäin junnaamaan tähän lifestyle-maailmaan, enkä ajatellutkaan muita blogeja. Nyt ymmärrän oikein hyvin, mitä tarkoitat! ja olen ihan tismalleen samaa mieltä.

      Sun viimeinen kappale tiivisti hyvin munkin ajatukset. Tällä lailla vähän karrikoiden sanoisin, että lapsia kuolee nälkään maailmassa, monissa maissa ihmisoikeudet ovat pelkkä vitsi, Suomessa perheväkivalta ja alkoholismi ovat valtavia ongelmia ja sitten joku oikeasti jaksaa tehdä ongelman itselleen siitä, että joku toinen ottaa kauniita kuvia ja laittaa niitä nettiin. Hohhoijaa.

      Poista
  8. Mulla ei edes ole omaa blogia, ihastelen vaan teidän taitavien ja ahkerien ihmisten kauniita kuvia ja jo se saa mut näkemään omankin maailman kauniimpana. Kiitos siis siitä!

    - Elma -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi, olipa kauniisti sanottu! :)

      Poista
  9. Mulla on lisäsalamassa valkoinen läppä, joka auttaa salamavalon kovuuteen, tosin ehkäpä sullakin tällainen oli jo, mutta ainakin vinkkinä muille asian kanssa tuskaileville niin saman voi kotikonstein toteuttaa ainakin pitämällä valkoista paperia salaman yläpuolella. Samaten lisävarusteena myydään myös oranssinpunervia kalvoja, jotka puolestaan lämmittävät salamavaloa.

    Mä pidän blogeissa varmasti eniten juuri esteettisistä kuvista. Sen sijaan kaihdan sitä kulutushysteriaa mitä osa blogeista luo. Ja vaikka mulla on lapsia, niin kierrän lastenvaateblogit kaukaa eikä omastanikaan ikinä sellaista tule. Mä en vain näe mitään hyvää syytä miksi "vastuullinen aikuinen" ostaa Jesse-Petterille kymmenen talvihaalaria ja miksi sille pitää opettaa moisia kulutustottumuksia pienestä pitäen. Jesjesjoo, menee saarnaamiseksi. Mut siis, kauniita kuvia. Kiitos, lisää näitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla itse asiassa onkin sellainen läppä ja se kyllä auttaa vähän. Mun suurin ongelma tällä hetkellä on itse asiassa se, että irtosalama hajosi Bilteman patterien vuodettua sen sisään ja olen kameran oman (huonon) salaman varassa.

      Mäkin tykkään ihanista kuvista eniten, mutta kyllä mua joskus kiinnostaa ostoksetkin, jos maut menee yksiin. Munkin mielestä kulutushysteria as such on huono juttu, mutta koska olen itse ollut melkoinen shoppailija ja päässyt siitä yli ja kasvanut ihan semivastuulliseksi rahankäyttäjäksi, niin jotenkin ajattelen, että kyllä se siitä. Että se on elämänvaihe ja kyllä se menee ohi. Tajuan kyllä mitä tarkoitat ja luulen, että ollaan loppupeleissä samoilla linjoilla. :)

      Poista
  10. MIistä tuo kivannäköinen tikkitakki on? :) Itse olen yrittänyt metsästää vähän kaikkialta, mutta budjetti ei unelmaani Lexingtonin uuteen tikkitakkiin valitettavasti riitä... :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Tikkaitakki on Zarasta, tosin varman viiden vuodan takaa. Mutta lili oli kyllä juuri ostanut Zarasta tummansinisen tikkitakin, että kyllä siellä nytkin jotain on. :)

      Poista
  11. Olipa hyvä postaus, olen ihan samaa mieltä joka kohdasta. Paitsi että itse tykkään lukea kauniita blogeja, niin olen huomannut niissä usein olevan paljon muitakin lukijoita. Eli kyllä sitä on paljon ihmisiä, jotka tykkäävät inspiroitua kauniista asioista. Ehkä joillain on vielä blogeista sellainen (vanhanaikainen) päiväkirjamainen käsitys ja siksi he kokevat "vääristelyksi", jos on pelkkää päivänpaistetta.

    Tämä sinun blogisi on paitsi inspiroiva, niin myös hyvin persoonallinen. Täällä on sellaisia juttuja, joita ei löydy muista blogeista, ja siksi tänne on aina niin kiinnostavaa tulla vierailulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Ronja, olipa ihan mielettömän ihanasti sanottu! Kiitos!

      Olet muuten varmaan ihan oikeassa tuosta päiväkirjamaisuusasiasta. Enpä ollutkaan ajatellut asiaa tuolta kannalta. :)

      Poista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!