tiistai 2. lokakuuta 2012

Aivoruokaa


 Uskon, että eräs erittäin merkittävä tekijä onnellisen elämän saavuttamisessa on hyvä arki. Jos aina vain panostaa juhlahetkiin, lomiin ja sensellaisiin, voi olla niin, että odotukset ja paineet kasvavat niin suuriksi, että pettymyksiltä ei voi välttyä. Jos taas yrittää tehdä arjesta mahdollisimman hyvää ja miellyttävää, niin on vahvoilla - arkeahan se suurin osa elämästä kuitenkin on. Tämän päivän panostus arkeen oli vähän erilainen aamupala. 


Syön normaalisti aika säästeliäästi hiilihydraatteja, viime aikoina niitä on tullut syötyä ehkä jopa liiankin vähän. Itse huomaan sen siitä, että on vähän sellainen pää jäässä -olo. Että sitä ei ole ainakaan ihan älykkäimmillään. Se on tietysti vähän huono yhtälö, kun pitäisi vaikkapa opiskella. Niinpä olen tässä alkuviikosta tsemppaillut hiilareiden kanssa. Olen ollut tarkkana, että saan tarpeeksi hyviä hiilareita. Huonoista en edelleenkään piittaa. 


Kaapista löytyi sopivasti vielä äidin maalta tuomia omppuja. Kaadoin uunivuokaan omenanpalasia ja ripottelin niiden päälle kanelia. Kulhossa sekoitin kaurahiutaleita, pellavansiemenrouhetta ja erilaisia pähkinöitä. Kaadoin sekaan reilulla kädellä luomurypsiöljyä ja ihan pikkiriikkisen, ehkä ruokalusikallisen verran vaahterasiirappia. Levittelin seoksen omenoiden päälle ja paistoin uunissa siihen asti, että pähkinät olivat kullanruskeita ja alkoivat tuoksua. Söimme tätä lämmintä omenamysliä maustamattoman jugurtin kanssa. Tuli muuten todella hyvää! Ehkä olen nyt vähän fiksumpi, kun olen tankannut runsaasti hyviä rasvoja (pähkinät ja rypsiöljy) ja hyviä, kuituisia hiilareita (omenat, kaurahiutaleet). Ja ai niin, pakastepuolukoitakin heittelin sekaan ennen uunia. Sokeria ei tarvittu lainkaan. 

Tällä viikolla ruokalistalla on muitakin kauden herkkuja. Ajattelin, että voisimme syödä ainakin hirvenlihapullia ja uunijuureksia.


Opiskelun aloittaminen tauon jälkeen on ollut samaan aikaan motivoivaa ja lannistavaa. En ihan muistanut, kuinka h-i-t-a-a-s-t-i tieteellisen kirjallisuuden lukeminen käy. Toisaalta aihe on supermielenkiintoinen ja paljon ajatuksia herättävä. Valitettavasti yksi kiinnostavimmista kursseista peruttiin, mutta ehkä hitaanpuoleinen aloitus on ihan hyvä, etteivät aivot liikaa nyrjähdä. Niiden herääminen kun tuntuu käyvän sekin aika verkkaan. Tälle syksylle tuli loppujen lopuksi kaksi kirjatenttiä ja  yksi puheviestinnän kurssi. Ja se kypsäri. Keväällä tahti sitten vähän kiihtyy. 


Eka tentti on huomenna, takaisin lukemaan, siis! Loppuviikko onkin sitten ihan toisenlaista hulinaa. 

27 kommenttia:

  1. Hei, tsemppia opiskeluun:) Itseasiassa huomasin teillä ne ihanat valkoiset tuolin huput. Mistä olet hommanut ne. Itse metsästän parhailla sellaisia ja ajattelin, että pitäiskö itse jo ommella kun ei mistään ala löydy:)
    Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän tuolinhuput on Ikeasta. Ne kuuluu mun mielestä aika lailla perusmallistoon eli niitä on aina saatavilla. Kannattaa tsekata myös Bemz. Se on nettikauppa, joka tekee erilaisia ihania huppuja Ikean sohviin ja tuoleihin. :)

      Poista
  2. Mä just eilen mietin, että pitäisi tehdä jotain omppujuttua uunissa. Nyt sainkin sitten sysäyksen tehdä se oikeasti. Meilläkin on jääkaappi täynnä maustamatonta jugua, joten siitä saa sen kastikkeen. Lapsetkin varmasti tykkäävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti lapsetkin tykkää tällaisesta. Musta tää oli jopa sellainen terveellisempi versio lasten kaura-omenaherkusta. :)

      Poista
  3. Omatekoinen müsli kuulostaa tosi hyvältä! Tsemppiä kouluun!

    Mama L

    VastaaPoista
  4. Olet ihan oikeassa, arjen pitää olla mukavaa ja viihtyisää, vaikka ihan luksusta ainakin omasta mielestä (tai pitää osata nauttia ja arvostaa arjen yksinkertaisimmistakin jutuista), eikä elää vain aina odottaen niitä juhlahetkiä tai lomaa. (Vaikka onhan se odottaminenkin tavallaan kivaa. ;)) Tsempit opiskeluun, nauti siitä nyt, on se lopulta ihan mukavaa kun näin jälkeenpäin ajattelee! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onhan siinä odottamisessakin oma hohtonsa, mutta tarkoitin juuri noin kuten sanoitkin. :)

      Kyllä mä itse asiassa nautinkin opiskelusta. Se alkoi vähän pakkopullana, mutta nyt olen ihan innoissani. :)

      Poista
  5. Hei Norppa,
    olen hiljattain ruvennut seuraamaan blogiasi, se on mukavaa luettavaa. Eli liityn lukijajoukkoon mukaan. :-)

    Terkuin,
    Paula
    (www.a-little-glitter.blogspot.com)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Paula ja oikein paljon tervetuloa! :)

      Poista
  6. Mahtavaa että jaksat opiskella! Mutta mikä ihme on kypsäri??? Siis oikeesti :)
    Nimimerkki Hoono Soomi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kypsyysnäyte. Se on sellainen tiivistelmä, joka pitää kirjoittaa proseminaarityöstä ja/tai gradusta. Ei mikään iso juttu, mutta jäänyt vain roikkumaan...

      Poista
  7. Kypsyyskoe :)

    Tosi onnistunut tuo ylin kuva. Tosi kauniisti olet saanut vangittua värin ja tunnelman! Vaikuttaa mielenkiintoisilta kaikki noi kirjat pinossa. Saako kysyä, mikä se kiinnostava kurssi olisi ollut (kaikkein kiinnostavin)?

    -S

    Ps. Mä luen kotona pääsykoekirjaa ;) Voin vain toivoa, että ens keväänä on sama kirja, kun haen opiskelmaan 2. tutkintoa :D Taidan olla vähän "ajoissa" liikkeellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti!

      Se kurssi olisi ollut journalistinen työ ja erityisesti kriisijournalismi. Harmittaa tosi paljon! Toivottavasti sä pääset sisään haluamaasi paikkaan, pidän sulle peukkuja.

      Kiitti myös banaanivinkistä, se olikin hyvä idea. Söin heti banaanin ton jälkeen. :D

      Poista
  8. Lisään vielä, että syö banaania tai jotain muuta kaliumin lähdettä. Sulla voi olla kaliumin puute jos tuntuu, että "tökkii", eikä niinkään hiilareiden puute. Aivoissahan info kulkee juuri natriumin ja kaliumin avulla (synapseissa).

    -S

    VastaaPoista
  9. Nam - omenamysli kaikkine hyvine raaka-aineineen kera vaahterasiirapin kuulostaa hyvältä! Ihan mahtavaa kun omasta takaa omppuja. Itse lähden niitä nyt kaupasta hakemaan ja viikonloppuna ehkä torilta :) ohessa blogini linkki aivan mielettömän herkulliseen myslireseptiin. Sinun resepti on toki ihanan luova :)

    niin ja hyvä arki tosiaan koostuu pienistä kivoista jutuista ja fiiliksistä ;)

    http://keltainenhattara.blogspot.fi/2012/07/maailman-parasta-myslia-ja-tuorepuuroa.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, tuun katsomaan heti kun ehdin! Uudet reseptit kelpaa aina. :)

      Poista
  10. Mahtavaa että opinnot jatkuvat! Melkein kaipaan itsekin taas auditorion lehtereille ja seminaaripöytien ääreen.

    Olen tismalleen samaamieltä hyvästä arjesta! :) Sitä kannattaa vaalia ja kehittää. Toisaalta tietyissä asioissa olen oppinut olemaan maltillinen. Esim. terveellinen hyvä arkiruoka on påp, mutta juhlaherkkuja ei syödä altuiseen. Muuten makuaisti tottuu esim. suklaakeksiin kahvin kanssa, vaikka yksi kaurakeksi riittäisi jne. Eli pieni määrä epikurolaista askeettisuutta on tehnyt itselle ihan hyvää.

    Lukuintoa tenttiin ja muihin haasteisiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Opiskelu on kyllä kivaa näin vähän vanhempana. Jotenkin paljon motivoivampaa. :)

      Ja ihan samaa mieltä noista arkiruuistakin. Mäkin olen välillä jopa askeettinen, mutta sitten onkin erityisen ihanaa pitää se herkuttelupäivä vaikkapa viikonloppuna.

      Poista
  11. Tuota mysliä pitää kokeilla! Tosin ei meillä oo noita omppuja :(.

    Puhuttiin just Ukkosen kanssa, että mikä on meille luksusta. Todettiin, että se, että arkikin on juhlaa.

    Opiskelun iloa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti!

      Ja joo. Hyvä arki on just sitä. :)

      Poista
  12. Tuo arki ja juhla -juttu on niin totta. Se ei toki millään tavalla tarkoita, etteikö aina kannata vähän juhlia, jos aihetta siihen on (shampanjalasillinen harvoin harmittaa ;-) mutta sellainen sitku-elämä niitä isoja juhlahetkiä odotellessa saattaa jättää aika vähän ilon aiheita.

    Kotimaiset omput syksyllä on niin parasta. Oli melkoinen arjen juhlahetki käydä ensimmäistä kertaa elämäni aikana syömässä omppu suoraan oman pihan puusta tällä viikolla. Arvaa, maistuiko hyvältä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No samppishan ei mene koskaan hukkaan! :D Mut just noin, kuten sanotkin. :)

      Oi että, oman puun omppu maistui varmasti ihanalle. Mä haluaisin kans omenapuun meidän pihalle. :)

      Poista
  13. Mä väänsin verta, hikeä ja kyyneleitä vuodattaen graduni valmiiksi 8 vuoden opiskelutauon jälkeen. Syksy/talvi/kevät yötyönä vauvan ja isosiskon hoidon lomassa. Kun homma viimein oli purkitettu, ajattelin pitää pienen tauon. "Tentteihinhän ei tarvitse enää kuin lukea". Joo, no gradun palautuksesta on 3,5 kk aikaa ja kaksi tenttiä on mulla jo mennyt ohi. Kirjat on lainassa, mutta vain 15 sivua olen saanut luettua. Töihinpaluu ei mitenkään helpota opiskelua. Huoh. Ehkä joskus jaksan taas aloittaa yöopiskelun.

    Kerttu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, mikä sissi sä olet ollut! No ehkä tuollaisen rutistuksen jälkeen tarviikin pienen levon. :)

      Poista
  14. Nam, teidän aamiainen kuulosti hirmuisen herkulliselta! Ehkä pakko kokeilla, sillä jääkaapin vihanneslaatikko pursuaa miehen siskon perheeltä saatuja omppuja.

    VastaaPoista
  15. Mä todella toivon, ettei tämä blogi ikinä liity mihinkään portaaleihin...

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!