sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Viikkokatsaus


Kuluneella viikolla imaisin viimeisetkin lämmönsäteet muistiini ja nautin kesämekkokelistä.


Minun ollessani reissussa Laivakoira oli varastanut paikkani, eikä aikonut luovuttaa sitä takaisin. 


Ihan sellaisia täydellisiä haaleanvaaleanpunaisia tulppaaneita ei ole vielä näkynyt, joten nautin sitten väriloistosta. 


 Lähdin Rouva Maratoonarin seuraksi käsilaukkuostoksille. Taas meinasi käydä vanhanaikaisesti ja olin palata kotiin tämän Marimekon clutchin kanssa. Pidin kuitenkin tällä kertaa jalat maassa ja kukkaronnyörit tiukassa. Suloinen ja käytännöllinen (sisällä on taskut korteille) pussukka jäi kuitenkin mieleen pyörimään. Niin jäi Rouva Maratoonarillekin, joka taisi jo käydä hakemassa aarteen itselleen, ellen ole aivan väärässä. 


Onnistuneen itsehillinnän jälkeen hyvä mieli vaihtui kotimatkalla ensin oikein perinpohjaiseen säikähdykseen ja sen jälkeen raivoon. Ajoin kolarin, jonka aiheuttaja pakeni paikalta. Hyvää tilanteessa oli se, ettei kenellekään käynyt mitään. Peltiä saa kaupasta lisää. Eeppistä ****tusta aiheuttaa kuitenkin se, että koska toista osapuolta saadaan tuskin koskaan kiinni, auton korjaus menee omasta vakuutuksestani. 





Onneksi loppuviikolle oli tiedossa vallan mukavaa ohjelmaa. Kävin eräässä tilaisuudessa tutustumassa Hultquistin ja Bagladyn koruihin sekä Beach Housen lakanoihin. Baglady oli ymmärtänyt minun ja bestikseni Madeleinen peace-merkkifanituksen päälle. Arvostamme, terveisin Rojua ranteisiin -tiimi. Hultquist taas tuntui tietävän, mistä heppatytöt tykkäävät.



Yksi kuluneen viikon helmistä oli leidien tapas-ilta Tapastassa. Sillä kuittaantuivat kolarin aiheuttama ketutus, moni muu murhe ja mökötys. Lauma hyviä tyttökavereita on kyllä ehtymätön hyvän mielen tuottaja.


Lisäksi luin Jään loppuun. Mikä upea, valloittava kirja! Alkuperäisteoshan on ruotsiksi, joten kääntäjä saa kyllä vähintäänkin yhtä paljon pisteitä kuin kirjailijakin. Suosittelen lämpimästi! Parhaimmillaan kirja on ihan varmasti Ahvenanmerellä tai Saaristomerellä luettuna ja etenkin, jos on sattumalta käynyt Utössä niin, että tarinan Park Victorystä muistaa. 


Viikon onnistumisiin kuului se, että muistin ostaa kaupasta kaakaonibsejä. En ole muuten mikään superfood-friikki, mutta aamupalan, joka koostuu mustikoista, pähkinöistä ja jugurtista, päälle ripoteltuna kaakaonibsit ovat ihan ässiä. Nam.


Facebookissa pyöri villitys, jossa vaihdettiin profiilikuviksi ikivanhoja kuvia. Sain monet naurut, kun kävin läpi vanhoja kuvia sopivaa etsien. Tässä teille päivän asu vuodelta -84.


Uudessa Vene-lehdessä oli muutama todella inspiroiva juttu. Toinen kertoi pariskunnasta, jolla ei ollut huimaa purjehduskokemusta ja eikä suurta venettä. Kuulostaako tutulta? ;) Heidän veneensä, Albin Express, on suunnilleen samaa kokoluokkaa omamme kanssa ja muutenkin monet ajatukset tuntuivat tutuilta. Pariskunta oli käynyt vaikka missä Itämerellä. Toinen hyvin kiinnostava juttu kertoi taas meille vähän kaukaisemmasta jutusta, Atlantin yli purjehduksesta. Lehden lukeminen aiheutti välittömän mieliteon irtisanoutua töistä, myydä asunto ja muuttaa purjeveneeseen ja vain purjehtia päivät pääksytysten. :D Toisin sanoen en malta odottaa, että se kausi alkaa!

28 kommenttia:

  1. Kiva viikkokatsaus! Raitamekko, kukat ja purjehdusjuttu saivat taas ikävöimään kesää ihan kympillä. Tekisi myös mieli lukea tuo lehtijuttu, vaikken hommasta mitään ymmärräkään. Kaikki todelliset matkailukertomukset ja -kokemukset ovat vain niin mielenkiintoisia. Harmi, että ulkomailla asuvan veljeni meidän osoitteeseen tuleviin lehtiin ei enää kuulu Vene.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lue vaikka kirjastossa? Toi oli nimittäin tosi kiva juttu. :) Mäkin voin ottaa lehden mukaan seuraavalla kerralla, kun nähdään, mutta niin mä lupasin Gloriastakin leideille, enkä todellakaan muistanut, että tän varaan ei ehkä kannata laskea... :D

      Poista
  2. Kiitos lehtijuttuvinkistä! Pitääpä mainita miehellekin. Meillähän on siis alla Albin Vega. Mies aina välillä haaveilee purjeshduksista milloin missäkin (Ransakan kanaaleissa, Välimerellä, Karibialla). Itsellä ei rohkeus vielä moisiin riittäisi, mutta kyllähän nuo siniset vedet ihania olisi.. Toistaiseksi riittää kuitenkin harjoittelu näillä Suomen vesillä.

    Todella harmittava tuo kolarointi, mutta hyvä tosiaan, ettei kenellekään käynyt mitään! -Ja hyvä ruoka, niin parempi mielikin! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olepas hyvä, ehdottomasti kannattaa molempien lukea. Munkin mies diggasi todella paljon. :)

      Ja sanasta sanaan samaa mieltä. :)

      Poista
  3. Purjehdusta on aina ikävä. Kesä, meri ja pienet satamat ovat aivan parhaita. Meillä ei ole koskaan ollut omaa venettä, mutta appivanhempien Nauticat:a on kyllä kova ikävä.

    Mutta voi höh tuota kolaria, voin kuvitella sen ketutuksen määrän, mutta onneksi on helpottanut. Tuo paikalta pakeneminen on niin ärsyttävää. Mulla on mennyt ihan hermo myös niihin parkkipakalla törttöileviin ja toisia autoja kolhiviin, jotka vaan lähtee paikalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! <3 Se on ihan parasta kesätekemistä.

      Joo, raivo tuntui jotenkin ihan överiltä, niin paljon mua otti päähän. Who does that?!

      Poista
  4. Kiitokset vielä mainiosta seurasta! Kuten O toisaalle kirjoitti, "aina tuntuu, kuin ilta loppuisi kesken". Niin mustakin ja sepä on vain merkki siitä, että on ollut tosi hauskaa!

    Ihana pikku-Norppa kuvassa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset itsellesi. Se oli just noin, että ilta loppui kesken, kuten aina. Pitää taas pian yrittää keksiä jotain. :)

      Poista
  5. Hei, mistä Helsingistä saa noita heppatyttökoruja? Iskin silmäni charm-koruun. Siinä olisi oiva lahja kummitytölleni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua kääk, olikohan siitä jo puhetta? Mun mielestä se oli niin, että pk-seudun myyntipaikat oli etsinnässä... Tässä ainakin Suomen edustuksen yhteystiedot: Sari Norpila sari@adelene.fi, hänen kanssaan mallailimme koruja. :)

      Poista
    2. Kiitos, otan tuon osoitteen talteen. :)

      Poista
    3. Hei! Kiva, kun piditte koruista, olen itsekin ihan hurahtanut niihin :) Hultquistia saa Helsingistä liikkeistä Jackpot (Kluuvi), Delly (Bulevardi), Hiustaivas (Itämerenkatu), Lilly (Korkeavuorenkatu) sekä EkHome Interior & Design (Kraputie).Myös aika läheltä löytyvät Hali (Kauniainen) ja Inside.fi (Vantaa). Toivottavasti löydät mieleisesi :)

      Sari (Hultquist edustaja)

      Poista
  6. Tässä tekstissä oli monta asiaa, jota voisi kommentoida, mutta koira, joka valloitti (ei varastanut, vaan valloitti) emäntänsä paikan tämän poissaollessa, oli kyllä liikuttavin osuus :-).

    1

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, vai valloitti... Siellä taidetaan olla Laivakoiran puolella. :D

      Poista
  7. Ihana postaus jälleen kerran! Tosiaan, kaikkea voisi kommentoida. Harmi tuota kolaria, mutta tosiaan, peltiä saa kaupasta. Onneksi ei käynyt kuinkaan. Tyttöjen illat on niin tärkeitä ja mahtavia :)

    Päivän asulla on siis jo noin pitkät perinteet??

    Amelie

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, onhan niillä. Taisinkin jo jonnekin toisaalle kommentteihin kirjoittaa, että menin aina lapsena yhdne mun kaverin luokse ennen koulua ja mun piti usein käydä näyttämässä hänen pikkusiskolleen, mitä mulla on päällä. :D

      Poista
    2. Jatkan muuten tähän clutchiin liittyen, että joskus ois kivaa lukea sellainen postaus, jossa on juttuja, joita et ole ostanut ja syyt miksi :)

      Ja sit vielä, sun blogista puuttuu kokonaan ne asiattomat kommentit ja haukkuminen, mikä on myös lukijoitten kannalta mukavaa. Hienosti olet säästynyt siltä :)

      Amelie

      Poista
    3. Hei toi olikin kiinnostava postaustoive, laitetaan muistiin. :)

      No eipä niiltä asiattomuuksilta varmaan kukaan täydellisesti säästy, mutta mulla on aika tiukka linja kommenttien julkaisemisen suhteen. Kriittinen saa olla, saa kyseenalaistaa ja olla eri mieltä, se on täysin ok. Siitä mä pidän kiinni, että asiattomalle keskustelulle, epäkunnioittavalle käyttäytymiselle mua ja muita keskusteljoita kohtaan ja henkilökohtaisuuksiin menemisellä ei ole täällä mitään sijaa. Minkäänlainen nettikiusaaminen (koska sitähän se on) ei ole hyväksyttyä ja sen yrittäjien aika ja energia menee hukkaan, niitä juttuja en tule todellakaan julkaisemaan. Lisäksi mä jätän julkaisematta mun työtä ja työnantajaa koskevat jutut. Mun hiekkalaatikko - mun säännöt. ;)

      Poista
  8. Mä satuin ostamaan ton Marimekon isomman konjakinvärisen clutchin viime viikolla. Se on kyllä tosi kiva.

    Ananas

    VastaaPoista
  9. Ja mäkin sain jään joululahjaksi, en ole ehtinyt vielä aloittaa.

    Ananas

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jää on kyllä superhyvä. Ja apua, jos sinä laukkuidoli olet ostanut tuon clutchin, niin pakkohan se on saada... :D

      Poista
    2. :D siinä ne sulassa sovussa, Birkin, Evelyne, WOCit etc ja Marimekko!

      ananas

      Poista
  10. Harmi tuo autojuttu! :/

    Mieletön toi Marimekon clutch, just olis mun tyylinen..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. :(

      Ja niin on, mutta hymynaaman kanssa. :D

      Poista
  11. Hei minkä merkkistä ja sävyistä tuo ihana vihreä kynsilakka on? Oon haaveillut mintunvihreästä kynsilakasta nyt kevääksi ja tuo näyttäis just täydelliseltä sävyltä :)

    -Satu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Satu! Kynsilakka on Essien. Ainakin Cittari myy Suomessa. :)

      Poista
  12. Voi ei. Toi clutch on jotain sellaista, jota olen etsinyt kauan. Ihana toi sun vanha kuva. Ostin muuten vihdoin ja viimein uusimman glorian, ja kiva on uudempikin kuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi clutch on niin ihana! Pakko ehkä jossain vaiheessa hankkia se. :) Ja kiva kuulla, jos tykkäsit jutusta. :)

      Poista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!