keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Team Pink!




En ole pahemmin tähän mennessä kartoittanut New Yorkin lastenvaatevalikoimia, mutta otin haparoivat ensiaskeleeni tällä saralla viime viikolla. Tahdoin hankkia pikkuiselle kummitytölleni jonkun pienen tuliaisen. 



Ja löytyihän sieltä kaikenlaista. Koska saan keskittyä hankkimaan vain söpöjä juttuja, joiden käytännöllisyyden kanssa ei ole niin turhan tarkkaa, otin tilanteesta ilon irti. Vaaleanpunainen palmikkoneuletakki yhteensopivine pipoineen on mielestäni aika ihana. Epäilen, että tulen hurahtamaan vielä monesti tulevien vuosien aikana ja että mopokin tulee hiukan karkailemaan aina välillä. Mutta mitäs sen on väliä, jonkinlainen kreiseily kauniiden turhuuksien kanssa kai sopiikin rooliini. 

Seuraavana hankintalistalla onkin sitten ristiäislahja. Juhlallisuudet koittavat muutaman viikon päästä. Minulla on jo yksi pieni ajatus paketin sisällöstä, eikä sillä ole perinteisen hopealusikan kanssa mitään tekemistä. 


Oma pinkkini oli ostos kollegoiden FB-kirppikseltä. Ollaan sitten samaa possea. 


P.S. Tähtifanit, muistakaahan osallistua By Pia'sin pellavaisen tähtityynyn arvontaan! Klik!

Translation: I am a proud godmother-to-be. This means you can expect some serious crazy going with all things pink. 

12 kommenttia:

  1. Itse myös ostelin kaikkia ihania mekkoja kummitytölleni hänen ollessa ihan pieni Amerikasta. Laatu oli heikko, mutta eihän noi vauvat paljoa mekkoja venyttele. Varsinkin silloin Suomen markkinat olivat pienet ja vaatteet kalliita. Vanhemmat luulivat että kummitäti laittaa omaisuuden vaatteisiin, kuinka väärässä olivatkin.

    Mekot sitten peri kummityttöni sisko ja vähän aika sitten katsoin näitäkin vauvakuvia. Pikkusisko elää tällä hetkellä punkkarikautta vahvimmillaan ja kuva vauvasta punainen mekko päällä ei vastaa ihan hirveesti todellisuutta.

    Kuinka paljon iloa mekoista onkaan ollut, ja on vieläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä muistan myös, että kun olin lapsi, niin paljon matkustava isäni toi mulle aina ulkomaantuliaisina vaikka mitä ihania vaatteita. :)

      Poista
  2. Hyvä tiimiväri ja ihanat ostokset. :)

    VastaaPoista
  3. Mun arvaus on, että ristiäislahja on helminauha :) Meidän matruusit on saaneet sellaiset ristiäislahjoiksi kummeiltaan, ja omalle nuoremmalle kummitytölleni solmin omin pikku kätösin haalean vaaleanpunaisen helminauhan aiemmin tänä vuonna. Mun vanhempi kummityttö pääsee tänä kesänä ripille, ja rippilahjan valinta tuntuu huomattavasti hankalammalta kuin ristiäislahjan valinta aikoinaan... Mutta ehkä se helminauha voisi nyt olla hyvä lahja, kun ristiäislahjaksi ostin silloin 15 v. sitten maailman söpöimmät pienet lakerikengät.

    /Gitta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se voi kenties olla jotain sinne päin. ;)

      Pearls are always appropriate, sanoi Jackie O. Anna palaa siis vaan!

      Poista
  4. Oi miten supersuloinen neule! Aivan ihana!

    Ihana tiimiväri!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin söpö! Mä tulen vielä niiiiiiin sekoamaan lastenvaateostoksilla. :D

      Poista
  5. No jopas meni pinkiksi.
    Vaan sopiihan tuokin sulle. Ja epäilemättä myös tälle neuleiden omistajalle :)
    Mä..sen sijaan voisin haluta tuon sun päällä olevan Hilfiikkerin. Aika hiton makee!

    Karkkimaisen kiva postaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus sitä vain tarvitsee pinkkiä. :)

      Poista
  6. Söpöt! Tuli kyllä yksi ikävä muisto mieleen. Ostin pari vuotta sitten sukulaisvauvalle muuten vain -lahjaksi laatumerkkisen vaaleanpunaisen puuvillapalmikkoneulesliparin (sanahirviö!). Annoin sen vauvan äidille, joka katsoi sitä kuin halpaa makkaraa. Beyotch! Ilmeisesti olisi pitänyt tulla jotain 70-lukulaisen ruskeaa tai tummansinistä. Kertaakaan en nähnyt liiviä tytön päällä. :(

    Nimim. Katkera, minäkö

    VastaaPoista
  7. Elämässä pitää olla vähän pinkkiä :)

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!