sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Viikkokatsaus


Viikko on sujunut erinäisten himinähetkien siivittämänä. Ensin paikkansa löysi uusi kranssi. 


Laivakoiran kanssa teimme tuttuun tapaan pitkiä ja rauhallisia (minä) sekä kekkulimaisia (Laivis) kävelyitä. Oravia tuntui olevan liikkeellä ihan joka puolella ja sekös Laivakoiraa suututti. Mokomat puurotat kun eivät suostuneet tulemaan puista alas sen pyydystettäviksi, vaikka Laivis kuinka haukkui puun (usein väärän) juurella ja käski. 


Herkuttelin yhdellä lempparilounaistani, lohisalaatilla. Ei tullut kovin kaunis annos, mutta hyvää oli. 



Oli siivouspäivä ja vaihdoin uudet lakanat sänkyyn. Viime aikoina on ollut taas sellainen hieman parempien unien kausi, jota olen tervehtinyt lämmöllä. Olen ajoittain todella huono nukkumaan ja voin kertoa, että unettomuuskausi on todella, todella ahdistavaa. 



Sitten shoppailin kevyesti. Ostoslistallani (jollain niistä) ovat pyörineet kapeat, mustat housut. Jostain syystä en oikein innostu mustista farkuista, mutta tällaiset suorien housujen versiot miellyttivät kovasti. Housut löytyivät Zarasta. 


Tämä on varmasti ensimmäinen sovituskopissa kuvattu päivän asu ikinä. No, tulipahan itselle mieluinen asu laitettua muistiin, nämä yhdistän varmasti toistekin keskenään. 



Aamukahville muodostui uudenlainen rituaali. Kahvinkeittimemme kannu nimittäin meni säpäleiksi (asialla oli taloudessamme elävä Rouva Mämmikoura, jonka kömpelöissä käsissä on tullut tiensä päähän yksi jos toinenkin särkyvä asia). Niinpä jouduin turvautumaan veneen pressopannuun kaffehommissa. Koska aamuiset kahvihetkeni ovat pitkiä ja hartaita, jouduin kehittämään patentin sille, että jalo juoma jäähtyisi. 


Eräänä aamuna jatkoin kahvittelua Pauliinan hellässä huomassa. Saavuin paikalla hieman häntä koipien välissä, olin nimittäin käynyt edellisen kerran helmi- tai maaliskuussa. Ups! Totesimme yhdessä, että kovin paljoa ei siltikään tarvitse tehdä, koska viihdyn pitkissä ja vaaleahkoissa hiuksissa. Oma värini, jota oli tietysti ehtinyt tulla esiin aika paljon, on suhteellisen vaalea, mutta aika lämmin. Niinpä Pauliina laittoi minulle vain sellaista geeliväriä (taisi olla Luxima merkiltään), jonka tarkoituksena on taittaa keltaisuutta. Lisäksi napsittiin kuivimmat latvat pois. Ihastelimme yhdessä lopputulosta, väristä tuli ihan täydellinen! Pidän sen luonnollisuudesta ja siitä, että talvea kohti väri ei ole ihan vitivalkoinen. 


Poistuin onnellisena. Hyvän ja samaa kieltä puhuvan kampaajan löytäminen kun ei ole mikään ihan iisi juttu. 


Laivakoiran poseeraushalukkuudessa saavutettiin tällä viikolla kyllästyspiste. Yritin saada koiran pitämään kruunua päässään prinsessaperjantaipostausta varten, mutta siitä ei tullut mitään. 


Loppuviikosta poskionteloni ja korvani alkoivat temppuilla (johan siitä edellisestä kerrasta olikin aikaa) ja niin jäivät väliin työt ja Gloria Blog Awardsit. Harmitti, koska olisi ollut mukavaa tavata blogikavereita, mutta ei auttanut kuin noudattaa lääkärin määräyksiä ja levätä. Niinpä pikkumusta vaihtui pingviinihousuihin ja kupliva ilojuoma lämmittävään punaviinilasilliseen. 



Lohdutin itseäni niin, että Lorelai olisi ylpeä. Pidin nimittäin oikein kunnon Gilmore-maratonin pizzan ja jäätelön kera. Dr. Oetker on kyllä paras tuntemani lääkäri!


Kahvinkeitinasialle ei edelleenkään tapahtunut mitään. En ehkä ole maailman aikaansaavin ihminen tällaisissa asioissa. 


Päivän asut olivat hyvin verkkaripainotteisia. 


Lisälohdutin itseäni himinöimällä enemmän. Onhan jo marraskuu ja joulu on ensi kuussa!


Laivakoira söpöili, kun minä koristelin. Se osaa mennä tosi pienelle kiepille!


Mies pölähti ruokakaupan kautta kotiin työreissultaan ja polkaisimme ex tempore pystyyn parantavan kynttiläillallisen. Rakastan, rakastan, rakastan parmesanin ja mustapippurin yhdistelmää. 


Jokohan tänään saisin kahvipannuasialle jotain tehtyä?

Translation: This week I felt the Christmas spirit creeping in. So I acted accordingly and decorated a bit. I also enjoyed red wine and the company of my dog and the Gilmore Girls. 

19 kommenttia:

  1. Taas yksi ihana hyvänmielen postaus :) Jokohan minäkin kaivaisin koristeita vähän esille, vähän sillä silmällä olen koristelaatikkoon kurkistellut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaiva ihmeessä, mielesi tekee kuitenkin! ;)

      Poista
  2. Voi kuinka ihanasti sä osaat luoda tunnelmaa. Teet omista päivistäsi upeita ja sen lisäksi jaat siitä osan tänne ruudun taakse niin hyvin, että tekee itsekin mieli alkaa "himinöidä", vai oliko se sana nyt niin....

    Ja laivakoira on mun lempikoira, vaikka en oo kovin eläinrakkaaksi koskaan oppinut allergiani takia.

    Upeeta marraskuun jatkoa!

    - Elma -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, kiitos tosi paljon noista sanoista! Sitä mä nimittäin aina toivon, että osaisin välittää tunnelmia. :)

      Laivakoira on paras! (Sanoi hän olematta lainkaan jäävi...)

      Samaa sulle, Elma!

      Poista
  3. Voi tuo kuva, missä koiruudella on prinsessakruunu päässä <3 aivan ihana! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nauroin sille itsekin ihan kippurassa. Koira ei tosin ollut yhtä innoissaan... :D

      Poista
  4. Kauniita kuvia ja aivan ihana koira!
    Pitäis itsekin jo ottaa joulukoristeita esiin:-)

    x Sarina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sarina! Ota ihmeessä, menee marraskuu niin paljon mukavammin! :)

      Poista
  5. Kivan pitkä postaus, sai hyvälle mielelle, kiitos :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, jos tämä ajoi asiansa. Kiitos sulle! :)

      Poista
  6. Hihittelin täällä itsekseni sellaiselle mielikuvalle, missä Laivis vetäisi pitkiä ja rauhallisia kävelyitä ja sinä kekkuloisit. :D Hullulla on halvat huvit... :) Kahvipannun rikkoutuminen on muuten worst thing ever, onneksi sitä ei oo meillä sattunut pitkään aikaan *koputtaa puuta*. Kiitos taas hyvän mielen postauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin sain hyvät naurut, kun kuvittelin itseni jahtaamaan oravia. :D Mä selviän yllättävän hyvin ilman sitä kahvipannua, tällä pressopannulle tulee tosi hyvät kahvit. :)

      Poista
  7. Otin itsekin muutaman (suhteellinen käsite) joulukoristeen esille viikonloppuna, ja hoidossani oleva ystäväni kissa seurasi vieressä jotenkin paheksuvan näköisenä. Sunnuntai ei alkanut kauhean hyvin kun kahvi oli melkein loppu, mutta korvasin tämän vääryyden itselleni ostamalla samalla reisulla kun hain kahvia myös talvihavun sekä jouluruusun ja amaryliksen. Hups.
    Ikävää että sairastuit näinkin "pitkän" tauon jälkeen uudelleen, pikaista paranemista!
    -Marika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä sinä, äläkä piittaa kissan mielipiteistä!

      Onneksi korvasit kahvikriisin aiheuttamat menetykset noin hyvin. :)

      Kiitti!

      Poista
  8. Viikkokatsaus, parasta mitä on.

    Tosi liikkis sun pannusysteemi.
    Itse juon teetä ja mulla meni kerran teepannu rikki. Uusi olisi maksanut maltaita, joten tein myös virityksen, joka toimi, mutta oli armotta liian ruma. Voi kun olisin tajunnut peittää pannun huivilla. Tosin nythän pannu on tosi hieno, oli silloin minä oli, mutta nyt retroa.

    Onneksi uusi löytyi halvalla kirppikseltä ja se toimii vieläkin. Hyvän etsimiseen kannattaa käyttää aikaa, jos vaihtoehto b on olemassa. Helsingissä onneksi vaihtoehtoja on. Pitää vaan saada aikaiseksi projektin aloittaminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tykkäät viikkokatsauksesta. :)

      Mä meinaan ostaa ihan vain saman valmistajan uuden pannun, itse keitin on kuitenkin vielä hyvä. Vaikea vain löytää just sitä pannua!

      Poista
  9. Voi, missä sinä käyt kutrisi laittamassa? Minulla olisi tavoitteena tismalleen samanlainen väri, mutta joko minä en puhu kampaajaa, tai sitten olen onnistunut viimeaikoina törmäämään harvinaisen itsepäisiin tapauksiin, sillä keltainen juuri -katastrofi on kohdannut minut jo kolmasti peräkkäin...!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä käyn sellaisessa kuin Hiushuone Lennokas, googlaamalla löytyy ja tässä postauksessakin taitaa olla linkki nettisivuille. Pauliina on mun vanha työkaveri ja ihan huippu. :)

      Poista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!