sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Viikkokatsaus


Kulunut viikko oli pitkästä aikaa ihan kohtuullinen sporttiviikko. Päässäni sinkoili erilaisia ajatuksia niin paljon, että tuntui loppuvan kovalevy kesken. Onneksi lenkillä sai hieman sellaista hallinnan tunnetta ja mylläkkää järjestykseen. 


Kauneudenhoitotoimenpiteeni olivat karuhkoja. Kynsilakanpoistoaine nimittäin loppui, mutta mihinkäs sitä, kun kaapista löytyi asetonia. Tuli sellainen hieman jämäkämpi manikyyri. 


Ennätin pitkästä aikaa vanhan ystävän kanssa kahvittelemaan. En oikein jaksa puhua puhelimessa, mutta kahvikupposen äärellä voisin istua jaarittelemassa loputtomiin. 


Viikko kului melko samanaltaisissa tunnelmissa, kahvia juoden, kynsia aina välillä lakaten ja kiivaasti dataillen. Koko viikko meni myös lyhyillä ja huonoilla yöunilla, joten kahvinkulutus oli - jos mahdollista - vielä suurempaa kuin Lorelailla. 


Söin melkoisen monta ateriaa koneen äärellä ja hakkasin vimmatusti. Välillä hakkasin myös päätäni seinään, koska uusi kone odottaa edelleen hankintaa ja nykyinen pyörittää kaikkea suurin piirtein etanavauhtia. 


Välillä jatkoin koneen kanssa muualla kuin kotona, mutta agenda oli sama. Tämä on edelleen se sama projekti, josta mainitsin muutama viikko sitten ja josta toivottavasti tulee pian jotain kertomisen arvoista.  


Sitten matkasin leipätöideni merkeissä suosikkikaupunkiini ja minulla oli mukanani varsinainen aarre. Sain nimittäin valokuvagurulta frendiltäni lainaan Canonin 5D Mark II:sen ja melkoisen vaikuttavan kokoelman L-sarjan linssejä. Kädet täristen pakkasin kameran laukkuuni kaupungille lähtiessä ja valmistelin mielessäni erilaisia skenaarioita käsilaukkuvarkaiden varalle. 


Ensimmäisenä ohjelmassa oli kuitenkin kaivelemaan jäänyt Starbucks jouluteemakahveineen. Caramel Brulee Latte hiveli suuta ja sielua sekä antoi energiaa. Tahdoin nimittäin joulukuusia kuvaamaan vielä ennen nukkumaanmenoa. Jossain vaiheessa totesin kuitenkin istuessani joulukuusiaukiolla itku kurkussa kamera sylissäni sen valikoita tuijottaen, että nyt taidan olla liian väsynyt, jos alan itkeä, kun en saa haluamiani asetuksia päälle. Poistuin siis eväskaupan kautta huoneeseeni. 


Aamuyön pitkinä tunteina, kun uni ei enää tullut, eikä lenkillekään uskaltanut vielä lähteä, räpelsin sitten aparaattia, katsoin opetusvideoita ja koin jonkinlaisia oivalluksiakin. Ja yhtäkkiä kello olikin riittävän paljon, että oli aika kiskaista trikoot jalkaan ja laittaa popit täysille. 



Taas oli tulla itku, tällä kertaa ilosta, kun tykitin pitkin Brooklyn Bridgeä lempilenkkimusiikkini pauhatessa. Valo on sillalla auringonnousun aikaan uskomattoman kaunis ja maailma tuntui hetken aikaa täydelliseltä.


Hullumpi ei ollut myöskään se hetki, kun istahdin aamukävelylläni Starbucksiin tekemään vertailevaa tutkimusta. Oli Gingerbread Latten vuoro. Caramel Brulee on parempi.


Vaeltelin SoHossa lauantaiaamun trikoomimmien seassa (juoksulenkkarit ja -trikoot ovat edelleen in) kahvikuppini kanssa ja tunsin suurta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kävin paikassa, jossa tytöt sekoavat, nimittäin Sephorassa. Mikä taivas! Onneksi Suomessa ei ole Sephoraa, muuten nimittäin voisi olla niin, että olisin joutunut myymään auton, veneen ja asunnon rahoittakseni kaikki kreisi-ihanat kosmetiikkahankinnat. Tällä kertaa tyydyin shoppailemaan hillitysti huulikiillon ja ripsivärin. 


Tiedättekö, mikä on toinen paikka, jossa tytöt sekoavat? No Anthropologie. Olin muun muassa saada pakko saada -kohtauksen paljettiverkkareiden kohdalla. Voiko tässä maailmassa olla mitään upeampaa ideaa kuin paljettiverkkarit? 348 dollarin hintalappu hieman latisti intoani. Mutta siis paljettiverkkarit! Anthropologiesta yritin metsästää paljetillista kameranhihnaa, mutta sellaista ei nyt tullut vastaan. Pitänee etsiä Etsystä. Vastaan olisi tullut huumaavan tuoksuisia kynttilöitä, upeita juhlamekkoja ja vaikka mitä suorastaan pakollista, mutta pidin pintani. 


Kotiin saavuin tänä aamuna. Amaryllikset ovat avautuneet ja jouluun on kuukausi. Mihin tämä aika oikein menee? 

Translation: This week I went to New York and drank a lot of coffee. 

16 kommenttia:

  1. Ah. Niiin tykkään tästä sun blogista. <3 Kiitos ja kivaa sunnuntain jatkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, kun tykkäät ja kiitos, kun luet. :)

      Poista
  2. Sä osaat niin hurmaavasti kuvata arkeasi. Kun luen blogiasi, tuntuu, että seuraan jotain jännää ja ihanaa sarjaa, jossa joka "jaksossa" tapahtuu aina jotain niin koukuttavaa, että jään aina odottamaan seuraavaa "jaksoa" jännityksellä.

    Ja muuten sinua on kiittäminen, että olen taas monen vuoden jälkeen alkanut juosta ja jopa tykkään siitä. Juoksemisenkin olet osannut kääräistä niin houkuttelevaan pakettin, että ostin koko paketin, enkä palauta ;)

    Ihanaa kuukautta ennen joulua; täähän on parasta aikaa koko joulussa!

    - Elma -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, ihanasti kommentoitu! Itse ajattelin vain, että voi jessus, jaksaakohan kukaan lukea siitä, että datasin ja kahvittelin koko viikon. :D

      Ihan huippua, että olet löytänyt juoksemisen. Mulle se houkuttelevuus tulee nimenomaan siitä fiiliksen saavuttamisesta ja popittamisesta, eikä joistain tietyistä tavoitteista. Ei saa olla liian ryppyotsaista.

      Sitä samaa ja niin on!

      Poista
  3. Anthropologie on kyllä ihana kauppa, ja joskus sieltä tekee myös tosi hyviä alelöytöjä. Voi että kun nuo kuvasi saavat aina aikaan akuutin NYC-kaipuun...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, musta tuntuu että sekoan siellä aina ihan täysin. Tavallaan onneksi se on niin kallis, että sieltä ei ihan tuosta noin vain osteta mitään, niin ei tule liikaa hepuloitua. :)

      Poista
  4. Voi mikä hyvän mielen postaus taas :) sun elämä vaikuttaa kyllä todella ihanalta ja osaat selkeästi nauttia siitä. Sephora on kyllä houkutuksia täynnä, mutta siihenkin tottuu ja mä pystyn nykyään kävelemään sieltä jopa tyhjin käsin ulos ;) Amelie

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa, kun tykkäsit! :) Tykkään kyllä itsekin omasta elämästäni, mutta mä olen myös hyvä keskittymään siihen, mikä on hyvää ja jättämään negisjutut vähemmälle huomiolle.

      Ai Sephoraan voi tottua? En usko! :D

      Poista
  5. Löysin pari päivää sitten blogisi ja olen nyt vapaa hetkinäni lukenut juttujasi läpi. Aivan ihastuttava blogi, josta saa niin paljon inspistä omaankin arkeen. Sait yhden vakkarilukijan lisää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa oikein paljon ja kiitos kivoista sanoistasi! :)

      Poista
  6. Osaavatko kahvinkeittäjät laittaa nimeesi aina kaksi oo:ta vai kerrotko sen niille erikseen?

    VastaaPoista
  7. Ihana kuva Brooklyn Bridgestä. Muistan sen mahtavan tunteen, kun aikaerosta aamunvirkkuna heräsi NY:in aamunsarastukseen. Se on mahtava!

    Tunnustaudun kimallefaniksi (mikä sotii pahasti sistustyyliämme vastaan) ja iskin kuin harakka silmäni noihin kimallepöksyihin. Kuvittelin jo itseni hikoilemassa niissä astangajoogassa ja nauroin makeasti.

    Kiitti taas kivoista virikkeistä ja tsemppiä kiireisiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se ON mahtava! Ihanin!

      Mä kuvittelin itseni vaikka mihin ihaniin tilanteisiin ihanissa kimalluspöksyissä. Harmi, että ne olivat niin kalliit.

      Kiitti! :)

      Poista
  8. Nykki-kuvat…niitä vois tuijotella tunnin jos toisenkin. <3

    Reissuleidille on haaste blogissani. :)
    http://puuroaikkunassa.blogspot.fi/2013/11/uusi-lastensairaala-2017-haaste.html

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!