sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Viikkokatsaus


Viime viikko päättyi tiiviisti kylki kyljessä Laiviksen kanssa. Mies oli edelleen matkoilla ja saatoin ehkä ottaa koiran viereeni sänkyyn nukkumaan. Vaikka se on periaatteessa kiellettyä. Mutta jos on itse tehnyt säännöt, niin kaipa niitä voi muuttaa. 


Kaipasin vaihtelua aamupalaani, kun kaneli ja omena alkoi yhtäkkiä tuntua yhdistelmänä hieman kuluneelta. Pilkoin jugurtin sekaan vaihteeksi päärynää ja vaihdoin kanelin inkivääriin. Hyvää tuli! Joulukorttien postitus venyi viimeiseen saakka ja unohdin jouluhulinoissani postittaa kortit muutamalle tosi tärkeälle ihmiselle. Harmitti kamalasti. Lahjahankinnoissakin olin vasta alkutekijöissä. Kun joulu menee tänä vuonna reissussa, valmisteluissa ote vähän lipesi. 



Alkuviikosta vierailimme Rajalalla puhumassa blogijuttuja ja ihastelemassa hienoja kameratavaroita. Oma kamerakuumeeni on käsinkosketeltava, enkä malta odottaa, että saan uuden laitteen käsiini. Voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että olen varmasti kuvannut 450D:ni ihan loppuun. Se on palvellut minua erinomaisesti, mutta nyt on aika siirtyä järeämpään kalustoon. 


Laivakoiran kanssa palasimme normaaleihin aamurutiineihimme ja nautimme metsäkävelyistä. Talvesta ei täällä etelässä ole tietoakaan. 


Kun mies palasi vihdoin kotiin, laitoin meille brunssia hieman tulevan yhteisen reissun hengessä. Kylmäsavulohi, Philadelphia-juusto ja punasipuli muodostavat yhden herkullisimmista yhdistelmistä, jonka tiedän.


Laivakoira otti rennosti. Se osaa mennä tosi pienelle kiepille halutessaan ja joskus sen nukkuma-asennot ovat aivan hassuja. 


Vierailimme koko perhe vanhempieni luona. Laivis kekkuloi innokkaasti, mutta malttoi sitten lopulta asettua sohvalle, kun muutkin tulivat ruuan jälkeen olohuoneeseen istumaan. 


Loppuviikosta pääsin vihdoin testaamaan omaa, kotoista Helsingin Starbucksiamme. Toffee Nut Latte oli uusi tuttavuus. Ystäväni taas luotti vanhaan tuttuun Gingerbread Latteen. Jonotusaika oli minusta ihan kohtuullinen. Olen jotenkin niin tottunut maailmalla siihen, että Starbuckseissa usein on paljon jonoa, että en ole jotenkin yhtään ajatellut jonottamisen poikkeuksellisuutta. 


Samalla reissulla kohtalo puuttui peliin. Etsin vimmaisesti paljettihousuja Huuma-seminaariin suunnittelemani asu mielessäni. Mistään ei meinannut löytyä, kunnes muistin Gina Tricotin olemassolon. Ja siellä todellakin tärppäsi. Vielä, kun housuissa luki oma nimi, niin pakkohan ne oli ostaa!


Sitten oli taas aika pakata laukut, tällä kertaa pakkasin vielä tavallista innokkaammin. Sain nimittäin mieheni mukaan viimeiselle työreissulleni ennen joulua. Olin niin iloinen, kun vihdoin sain kävelyttää häntäkin pitkin SoHon ja TriBeCan suosikkimaisemiani. Vein hänet siihen pieneen italialaiseen ravintolaan, jota olin katsonut monta kertaa siitä ohikulkiessani ja ajatellut, miten mukavaa siihen olisi tulla yhdessä. Saavuimme paikalle kreivin aikaan - viisi minuuttia myöhemmin ravintola oli täysi. 


Aamulla vein mieheni muun lempitekemiseni pariin, nimittin Brooklyn Bridgelle juoksemaan. Normaalisti emme juokse koskaan yhdessä, koska mieheni tahti on niin paljon omaani kovempi. New York kuitenkin teki poikkeuksen ja yhteinen lenkki kulki itse asiassa niin hyvin, että jatkoimme vielä hieman Hudsonin rantaa pitkin ennen kuin palasimme hotellille. 


Myöhemmin päivällä kuljeskelimme SoHossa, ihastelimme Union Squaren joulumarkkinoita ja hankimme joululahjoja. Sitten olikin aika palata kotiin. Voi, miten ihanaa olisi ollut vielä jäädä!


Kotona joulukukat olivat kokeneet kovan kohtalon, mutta mitäs pienistä. Emme me täällä kauaa nimittäin viivy, ennen kuin lähdemme uudelleen. Norpan Purku ja Pakkaus heilauttaa vähän ponnaria ja sitten mennään taas. 


Ennen sitä pitäisi hoidella vielä hieman lahjabisneksiä. Annettavat lahjat pitäisi pakata ja hei, jos on jouluaattona poissa kotoa, niin eikö olekin täysin ok avata omat lahjat etukäteen?

Yksi juttu vielä... Kuvakulmia-blogin Facebook-sivu on nyt auki. Blogista innostuneiden kannattaa tykätä, siellä saattaa nimittäin vilahtaa pieniä teasereita ja siellä jaetaan myös tuorein tieto tarkasta aukeamispäivämäärästä. Tervetuloa!

Translation: This week I snuggled up with my dog and traveled to New York with the hubby. 

9 kommenttia:

  1. Kaiken hulinan keskelle oikein hyvää ja rauhallista Joulua koko konkkaronkalle. Nauttikaahan siellä auringossa. Ja saa ne lahjat avata, kunhan teet sen niin ettei tontut näe :)
    Turvallista matkaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, iitukka! Avasin vaan yhden. ;) Toivottavasti sunkin joulu oli mitä parhain!

      Poista
  2. Hymyilin tyypertynyt hymy huulilla. Hyvä viikko takana ja selkeästi edessä myös, ah! Hilepökät, jes! Mäkin ostin lehden ja piletin, joten seminaaria pukkaa :)

    Ihanaa joulua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha! Ja hyvä sinä, siellä sitten viimeistään nähdään! :)

      Samoin!

      Poista
  3. Mukavaa joulua vielä kerran! Tulin kysymään, mikä "lettu" teidän brunssilautasella on? :) T, MarikA

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paistoin meille vielä munakkaat, kun oli kova nälkä lenkin jälkeen. :)

      Poista
  4. Näytätpä onnelliselta tuossa reflakuvassa. Ihanaa joulua teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se olikin kyllä onnellinen hetki. :) Kiitos samoin!

      Poista
  5. Mä jo malttamattomana odottelen Kuvakulmia… Ja sun uutta kameravalintaa!
    Oma Canon on jossain vaiheessa menossa vaihtoon ja vasta nyt huomasin tuon money back-kampanjan. Saattaa laittaa vähän (!!) vauhtia mun kameranvaihtoon. Mihin malliin sä päädyit kokeiluissasi?
    Oikein ihanaa loppu vuotta ja tulevaakin!
    Sanna

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!