sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Viikkokatsaus


Vuoden vika viikkokatsaus! Viime viikko päättyi Nykki-huuruiseen paluupäivään. Ohjelma ei ollut kovin monipuolista. Kävimme ruokakaupassa, jonka pihalla oli kuusia myytävänä. Kävin haistelemassa. 


Paketoin lahjoja ja saatoin vihdoinkin todeta, että nyt olen käyttänyt loppuun kaiken punaisen satiininauhan, jota ostin häihimme vuonna 2007. Sitä oli häissä kiedottuna kynttilöiden ympärille, paikkakorteissa, hääkarkkirasioissa ja aika monessa muussakin paikassa. Olisin tällä määrällä somistanut varmaan viidet häät. No, parempi näin päin!


Amaryllikselle käy usein niin, että kun kukinto on upeimmillaan, varsi nöksähtää kukan painosta poikki. Pelastin kukat leikkaamalla varren ihan lyhyeksi ja laittamalla ne pieniin kristallikulhoihin. Sitten oli valmista, joulu sai tulla. 


Aloitin rentoutumisen asiaankuuluvasti jäätelöllä. Ainon karpalo-kinuski tuntui sopivalta valinnalta. 


Aamulla jatkoin herkuttelua joulutortulla, joita anoppi oli ystävällisesti lähettänyt ison kasan. Lakkasin kynnet Opin In my Santa suit -lakalla. Hyvä sävy, juuri oikean punainen!


Yhden paketin avasin etukäteen, sen eilen esittelemäni. Poltteli saada uusi roju ranteeseen ja heti käyttöön. 


Sitten olimmekin jo taas lentokentällä. Olin ajatellut juhlistavani hetkeä samppanjalla, mutta ensimmäistä kertaa elämässäni totesin, että nyt se aito ja oikea ei ole ihan hinnaneron arvoista. Yleensä kyse on muutamasta eurosta per lasillinen ja sen pulitan iloisena. Lentokentän baarissa piccolopullollinen samppanjaa maksoi 29 euroa. 29 euroa! En tule toipumaan tästä vähään aikaan. Freixenet, joka on sekin oikein kelpo tavaraa, maksoi 12,90. Piheys iski. Mutta hei, 29 euroa! No, matka saatiin skoolattua alkuun ja se on tärkeintä.


Ikkunasta ulos katsellessani totesin, että eipä juuri haitannut lähteä. Madridissa pidin instalomaa ja seuraava räpsy onkin seuraavalta päivältä, kun matka jatkui. 


Meillä oli runsaasti aikaa Barajasin kentällä ja olin jo suunnitellut tekeväni täsmäiskut Mangoon ja Zaraan ja löytäväni vaikka mitä ihanaa. Vaan kentän kaupatpa olivat remontissa ja kiinni. Söin sitten purilaisen Mäkkärissä ja murjotin sekunnin. 


#nofilter

Teneriffalla aika oli kortilla, mutta uima-allas piti silti käydä katsomassa. Aurinko oli nousemassa ja valo niin täydellinen, tuuli niin lempeä ja aamu niin kaunis, että salaa suorastaan toivoin jotain tuhkapilveä tai vastaavaa, ettei olisi tarvinnut lähteä. No, kuten sanottua, tänne tulemme vielä lomalle. Piste. 


Helsingin kentällä (jota meinaan edelleen kutsua Helsinki-Vantaaksi, vaikka sen nimi on tainnut olla Helsinki jo vuosia) nappasin mukaani kauden viimeisen Gingerbread Latten. 


Kotona avasimme loput lahjat. Villasukat ovat klassikkolahja ja joka kerta yhtä mieluinen sellainen. Muutkin paketeista paljastuneet jutut olivat aivan ihania, kiitos vielä!


Tapanina suuntasin vanhempieni luokse joulua viettämään. Jälleennäkeminen Laiviksen kanssa oli riemuisa, olin jo ennättänyt ikävöidä haukkua kovasti. 


Laivakoira näytti parhaat söpötemppunsa ja podin järkyttävän huonoa omaatuntoa siitä, että olin tohtinut hylätä sessun pyhiksi. Laivakoira toivoi varmasti esityksen tuottavan hänelle kinkkua ja kalkkunaa, mutta pysyin lujana. Sen herkkä vatsa kun ei moisia kestä.



Äitini oli kai vihdoin lannistunut valkoisten pöytäliinojen kanssa. Perheessämme on nimittäin tapana, että noin viiden sekunnin kuluessa ruokailun alkamisesta ensimmäinen mämmikoura on jo heittänyt ruuat pöydälle. Kuviollisen liinan kanssa ei kuulemma niin haittaisi. Vaan minäpä testasin porkkanalaatikolla. Hieno oranssin sävy tuli vaaleisiin kohtiin!


Kun joulu oli käsitelty, järjestelin hieman tyynyjä. Täydellistä järjestystä ei nyt oikein löytynyt, ehkä kokeilen uudelleen sitten, kun olen raivannut kaikki joulukoristeet pois. 


Vietin aikaa Laivakoiran kanssa oikein erityisesti. Hengasin pyjamassa. Olin vain. Tämän joulun kirja on muuten Khaled Hosseinin uusin, jonka ostin matkalukemiseksi. Hosseini on kyllä kovaa vauhtia nousemassa supersuosikkieni joukkoon, miten kauniisti hän kirjoittaakaan!


Joulusiivousta ei meillä tehty, kun ei vietetty jouluakaan näissä nurkissa. 


Joululahjaksi saatu viini oli herkullinen Ripasso ja sitä nautiskelimme, kun saimme yllättäen vielä vähän lisää yhteistä vapaata. 


Ja nyt enää pukahdakaan joulusta, nyt se on ohi, kertakaikkiaan. Pyjamahengailu jatkuu ja Laivakoirakin totesi, että eivätköhän söpöilyt riitä tältä erää. 

Translation: This week was all about Christmas. 

27 kommenttia:

  1. Hosseinin uusin on upea! Sitähän sopi odottaakin.

    Mama L

    VastaaPoista
  2. What? Eikö muka lentis ole enää Helsinki-Vantaa? Milloin se muutti Helsingin puolelle? Eipä tuota muutosta ole missään näkynyt... Meiltäkin ajaa sen saman 15 min lentokentälle;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en muista, koska tuo tapahtui, ehkä muutama vuosi sitten?

      Poista
  3. Meilläkin oli Ripassoa joulupöydässä, nam! Saanko antaa teknisä palautetta? Monet kuvat eivät lataudu padilla ollenkaan, vaan jäävät kysymysmerkeiksi... Onko vika laitteessa vaiko kuvissa? Jaa, että ei ole enää Helsinki-Vantaata??? Joka päivä oppii siis uutta :) Amelie

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa tietty antaa, mutta mulla ei kyllä ole sama juttu. Kuvat latautuu kaikilla laitteilla ihan normaalisti. Tää postaus pelkästään vai kaikki?

      Mites muut? Onko ongelmia? En oo tehnyt mitään muutoksia, joten epäilen nyt kyllä ehkä sun omaa laitetta.

      Poista
    2. Hyvin näkyy, niin padilla kuin puhelimellakin.

      Poista
    3. Hyvin näkyy, joulutorttukuva kesti aika kauan latautua..

      Poista
    4. Minun padillani näkyy loistavasti! Ja sitä Hki-Vantaata minäkin ihmettelen? Kuka vei meiltä Vantaan?

      Mama L

      Poista
    5. Kiitos, minä siis selvittelen täällä päässä :) amelie

      Poista
  4. Ootko liittynyt kerrostalokyttääjiin? Söpöilykuvassa... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaha, ne on miehen tähtikiikarit. :D Mutta jos me tästä lähdetään takaisin kaupunkiin ja kerrostaloon, niin sittenhän niille tulee ihan uutta käyttöä. :D

      Poista
  5. Ihana ja tapahtumien täyteinen viikko! Me kuvittelimme, ettei hiljaisessa kotoilujoulussa tapahtuisi muuta kuin söpöä oloilua ja huilailua lempikirjojen, leffojen ja joulujuttujen seurassa, mutta rosvot iskivät yöllä takapihallemme ja veivät mukanaan Tuplakupla XL-valomme! Onneksi on vakuutus, mutta tulipa turvaton olo. Meillä on naapurin tuoma Ripasso-pullo vielä korkkaamatta, mutta ilmeisesti kannattaa avata... :)

    Oikein mukavaa uutta vuotta! *bamse-hali*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi apua, huomasinkin FB:sta, että jotain oli tapahtunut. :( Vakuutus toki kattaa ne materiaaliset menetykset, mutta kadonnutta turvallisuudentunnetta on vaikeampi saada takaisin. Ihanaa uuttavuotta ja uutta vuotta sinne myös ja rutistuksia!

      Poista
  6. Helsinki-Vantaatako ei enää ole.. Aina sitä oppii uutta :)
    t. Ellu

    VastaaPoista
  7. Hosseini on kyllä taitava kirjoittaja. Itse pidin enemmän kahdesta ensimmäisestä, mutta kyllä uunkin oli lukemisen arvoinen. Minulla on lomalukemisena paketista löytynyt Westön uusin. Pidän kovasti, kuten aiemmistakin. Seuraavana pöydällä odottaa uusin Liza Marklund. Ihanaa, kun on aikaa lukea...

    Leppoisaa loppuvuotta!

    T.Laara

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuhat loistavaa aurinkoa on kyllä yksi kaikkien aikojen riipaisevimmista kirjoista, se taitaa pysyä mulla ykkösenä, mutta kaksi muuta ovat kyllä ihan tasaveroisia keskenään. :) Mulla on Westön uusin vieläkin kesken, kun se ruotsiksi lukeminen käy multa niiiiiiin hitaasti.

      Sitä samaa! :)

      Poista
  8. Hossein on oiva valinta. Täältä löytyy kolme kirjaa. :)

    VastaaPoista
  9. Eilen mietin, miten hyvä tuuri teillä kävi sen suhteen, että juuri tänä jouluna reissasitte maailmalla. Täällä kun joulufiiliksestä ei paljon tai ainakaan normaaliin malliin ollut tietoa tihkusateen keskellä.

    Niin ja kyllä Helsinki-Vantaa on edelleen Helsinki-Vantaa viralliselta nimeltään, vaikka siitä nimestä keskustelua jossain vaiheessa käytiinkin. Epävirallisessa viestinnässä kyllä ilmeisesti selkeyden vuoksi puhutaan usein "Helsinki airportista". :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas outoa! Kun Finavian sivuilla ihan kaikki viittaa siihen, että virallinen nimi on Helsinki Airport ja sieltä terminaalin valokirjaimistakin on napattu Vantaa pois.

      Poista
    2. http://www.finavia.fi/fi/helsinkivantaa/

      ;)

      Poista
  10. Ihana tuo rannerengas. Oletko muuten lukenut tämän http://www.kotiseudunsanomat.fi/index.php/uutiset/paasta-vedettya/item/401-kaikkea-ei-kannata-uskoa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin lukemassa, hauskaa! Mä ajattelinkin silloin viime vuonna, että kas kun kukaan toimittaja ei itse googlannut tuota vaan kaikki vain ihmettelivät purjehduksen suosiota. :D

      Poista
  11. Heipat pitkästä aikaa! Kyllä on ihana joululahjaroju ranteessa ja viikkosi kuulosti omaani nähden ihanalle, vatsapöpö uhkasi viedä mun viimeisetkin positiiviset fiilikset. Nyt toivon uutta nousua ja pörräämistä aleissa, ikinä ei voi tietää mitä kaikkea siellä huomaa kipeästi tarvitsevansa. Ja tyynynvaihtoviikot lässähti täälläkin, jotain uutta nostetta tarvitaan ;) Mä oon niin kypsä kaikkeen jouluiseen.
    Innolla kohti Uutta Vuotta ja sitä toivon teillekkin jos en taas(kaan) pääse sitä tänne oikealla hetkellä toivottamaan!
    -Marjut
    Ps: toivottavasti Laivis selviää vähällä pelkäämisellä! Halit ja rapsut sekä pehmoinen pesä sinne vaatekaappiin

    VastaaPoista
  12. Viikko oli kyllä kiva, vaikka aika hurjatahtinen. :) Mäkin oon ihan korviani myöten täynnä joulua, nyt tarvitaan raikkautta ja tulppaneja ja raitoja ja kesä!

    Hyvää uutta vuotta, Marjut! :)

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!