sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Viikkokatsaus


Viime viikko päättyi tyynyjärjestäjäisiin. Heivasin paria käpyä lukuun ottamatta kaiken jouluun viittaavan ja toin kevättalvisempaa kamaa tilalle. 


Sitten tuli pientä aikapainetta. Olin jotenkin koko ajan ajatellut, että loppiainen on tiistai. No, eihän se ollut ja loppiaisena sattui olemaan erään esseen deadline. Loppiaisena oli myös paljon muuta, joten pääsin tehtävän kimppuun siinä kahdeksalta illalla. Niin se taitaa olla, että mikään ei ikinä tässä maailmassa valmistuisi, jos ei viimeisiä hetkiä olisi ja niin kävi nytkin. Palautin tehtävän ja aikaa taisi  lopulta jäädä ylikin. 


Alkuviikon pimeät ja kaatosateiset illat eivät juuri lenkkipolulle houkutelleet. Kun takana oli vielä kohtuullisen intensiivinen koulutuspäivä, totesin parhaaksi vaihtoehdoksi ottaa terveysvaikutukset lenkin sijaan lasillisella viiniä ja yhteisellä ajalla. 


Iltapalaksi oli siis bruschettaa tai arkisemmin lämmintä voileipää. Ostan tosi harvoin vaaleaa leipää kotiin, mutta sitten kun ostan, niin se maistuu kyllä todella hyvältä. Kanniston leipomo osaa asiansa. 


Seuraavana iltana jatkoimme wining and diningia 10-vuotispäivämme kunniaksi. Tykkäsin Mange Sudista kovasti, miljöö oli mukava, tarjoilu asiantuntevaa ja ystävällistä, mutta samalla rentoa ja ruokavalinnatkin menivät nappiin. 


Laivakoira ei juhlapäivästä piitannut, vaan otti tapansa mukaan rennosti. 


Laivis otti rennosti myös silloin, kun netti kaatui kokonaiseksi päiväksi ja minä olin ihan kriisissä. Haukoin kuin kala kuivalla maalla, kun puhelinkin bugitti, eikä aluksi tehnyt yhteyspistettä. Internet on elintärkeä!


Laukku saapui, se varmaan kävi selväksi. 


Ensin yhdistin sen kokomustaan, mikä on valkoisen koiran omistajalle aina vähän riskaabeli valinta. Kävin palaveeraamassa digitoimistossa, joka koodaa Kuvakulmia-blogin. Nyt näyttää kovasti siltä, että etenemme aikataulussa ja blogi aukeaa ensi viikolla. Jeeeeeee!


Sitten oli aika kiskoa ne paljon jaaritellut paljettihousut jalkaan ja suunnata Huuma-seminaariin. Kuvan nappasi äitini ja varastin sen häpeilemättä. Äiti ei kuvannut ilman päätä, tämän toimituksellisen ratkaisun tein itse. There is a reason. 



Semman puhujat olivat tosi kiinnostavia ja inspiroivia. Laura kirjoitti hyvän tiivistelmän Huuman sivuille. Monen puheesta löysin ajatuksia, jotka aion ottaa käyttöön ihan suoraan, mutta erityisesti jäin pyörittelemään The Cool Hunterin perustajan, Tuula Seipellin sanoja siitä, että melkein mikä vain idea voidaan lytätä järjellä, loogisilla perusteilla ja faktalla. Kannattaa siis luottaa gut feelingiin. Intuition ja tunteen merkitys korostui muutenkin ja tunnetta todella saimme lopuksi, kun Andre Noël Chaker puhui. Hän on aivan mahtava! Jos joku todella laittaa itsensä peliin lavalla, niin Andre. Olen usein huono kuuntelemaan puheita, koska tylsistyn ja kyllästyn helposti, mutta Andreta olisin voinut kuunnella loputtomiin. 


Iltapukuprojektini jatkui ja eilen suuntasinkin lenkin sijaan salille. Tein myös tuhmuuksia. Menin nimittäin ihan pienen pieneksi hetkeksi solariumiin. Epätoivoiset ajat vaativat epätoivoisia tekoja. Paljastettakoon tässä siis yksi paheeni. Minä rakastan solariumia, siinä on ihanaa maata! En ole harrastanut tätä pahettani vuosikausiin, mutta nyt olin niin kalmanvalkoinen ja tuskastunut pimeyteen, että sorruin. Selittelen tätä sillä avonaisella iltapuvulla. 


Ja sitten se talvi tuli. Olin jo vähän odottanut, että sitä ei tänä vuonna olisikaan ja voisimme siirtyä suoraan kevääseen, mutta ehkä ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole vielä ihan niin pitkällä.


Laivis kävi pihalla, totesi, ettei voi kiertää lunta ja palasi sisään ja otti tiukemman kiepin. 

Leppoisaa sunnuntaita!

Translation: This week I finally got my new bag, enjoyed some quality time with the hubby and the dog and wore sequins. 

22 kommenttia:

  1. Paikallaan pysyminen ja puheiden kuuntelu on minulle aina haaste! Andren puhe teki tästä suuren poikkeuksen! Mainio mies ja mainiot jutut, jota kuunnellessa en katsonut kelloa.

    Mama L

    VastaaPoista
  2. Kun seminaariliput tulivat myyntiin, gut feeling sanoi, että osta liput. Jos olisin jäänyt miettimään, olisivat jääneet ostamatta. Ajoin perjantaina Keski-Suomesta paikalle ja sain vielä miehenkin mukaan. Kannatti. Minulla on unelma, joka on jäissä, koska osaan itsekin vallan hyvin loogisesti tyrmätä oman ideani. Uuden vuoden unelmani on että lähden viemään sitä eteenpäin, vielä kerran. Huumasta tuli sille startti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei wau, mikä tarina! Saanko lainata tätä Huuman FB-sivuille?

      Poista
  3. Mitkä ihanat korkkarit! Kerrotko niistä tarkemmin? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon ostanut ne muistaakseni Biancosta mun miehen kolmekymppisille (hän täyttää tänä vuonna 39), joten ihan uudet kengät ei oo kyseessä. :D

      Poista
  4. Paljon on monenlaista sinunkin viikkoosi mahtunut! Tämä bloggaaminenkin on TODELLA aikaa vievää.. en olisi uskonut. Pyysit vinkkaamaan tuossa viime viikolla kun postaus takkihankinnoista on tehty. Nyt se olisi valmiina blogissani (ensimmäinen vaatepostaus :D)
    iloatyyliakauneutta.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti vinkistä, Ansku, tuun lukemaan. :) Ja joo, eipä uskoisi, kuinka paljon aikaa tähän menee.

      Poista
  5. No niin se talvi sitten tuli. Meinasin jo kääntyä kanssasi samoille linjoille, ettei lunta tarvitsisi enää tulla lainkaan. Mutta olihan tänään tosi kaunista, kun oli maa valkoisena. Kävimme mökillä ja innostuin kuvaamaankin pitkästä aikaa pihalla. Meinasi vaan sormet jäätyä. Täytyisi varmaan hankkia jotkut ohuet sormikkaat tuohon hommaan.

    VastaaPoista
  6. Oi kuule juu, siis mullakin on ollut aika kova pahe tuohon solkku-touhuun... Ja nykyään olen myös kieltänyt sen itseltäni lähes kokonaan. Tajusin nyt ihan viimeisen vuoden sisällä kuinka rintakehään ja silmien ympärille on asettunut melkoiset rypyt. Ja vaikkei mua rypyt muuten haittaakaan niin en halua niitä ehdoin tahdoin kasvattaakaan. Täällä Ranskassa näkee USEIN ihan kamalan ryppysiä iäkkäämpiä naisia. Ja se ryppyjen syvyys on aivan oudon näköistä. Ei Suomessa sentään ihan niin ryppyisiä mummeleita kulje :) Vaan Suomessa on tietty auringon määräkin vähän eri kuin täällä. Mutta kuitenkin... päivetyksestä inspiroituneena istun nyt itserusketus levitettynä ja odottelen koska alan haista pahalle :) Oi tätä elämää! Kivaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jepulis, eteläeurooppalaiset tosiaankin ottaa jotkut vähän turhan paljon UV-säteilyä ja sen kyllä noista vanhemmista daameista sitten huomaa. Mäkään en ole vuosikausiin käynyt, mutta nyt oli pakko jotenkin saada sitä valoa ja lämpöä!

      Sitä samaa!

      Poista
  7. Voi miten mua harmittaa, että missasin tuon seminaarin. Auts. Mutta huomasin minäkin nuo korkkarit, ihanat! Ja asusi näyttää muutenkin tosi hyvälle.
    Ja joo, tuli aikanaan maattua solkussa enemmän kuin laki sallii. Olin salilla töissä ja aina jumppien jälkeen oli ihana köllähtää lämpimään:) Jotenkin se "rusketus" kuului asiaan niissä piireissä ainakin silloin, heh.
    Hauskaa matkaa, toivottavasti aurinko tekee tehtävänsä!
    -M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin olin salilla töissä ja tosiaan siihen ympäristöön se oli jotenkin ihan normitouhua silloin joskus. Ai kamala...

      Poista
  8. Oispa ollut ihanaa olla mukana seminaarissa, mutta ei oltu enää Suomessa :( höh. Très chic olet ollut kyllä, bien fait! Jaa, että solkkua? Ei kai ihan kuolemaksi ole silloin tällöin pieniä annoksina? Monihan polttaa itsensä joka kesä auringossa ja se on ihan yhtä paha juttu. Amelie

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No samaa mieltä, ei kai siihen kuole, jos tälleen kerran tai pari muutamaan vuoteen käy. :) Mä oon tosi tarkka aurinkorasvojen ja auringon kanssa noin muuten. :)

      Poista
  9. ihanat paljettihousut ja ihanat kengät, todella chic!
    Skippaa rohkeasti sola ja siirry turvallisempaan itseruskettavaan, musta vaalealle iholle (vartalo) tosinkiva esim Doven itseruskettava ja se vaaleampi sävy. sopivan kosteuttava ja ainakin mun silmääni kivan luonnollinen lopputulos joka tietty riippuu montako kerrosta sitä itseensä läästii ;-) mutta pelastaa iltapukujuhlissa keskellä talvea ja saa lähes kaikista marketeista edullisesti (ts sen raaskii myös heittää pois jos jostain syystä ei tykkää kun ei maksanut maltaita). Rentouttavaa pakoa kylmästä Suomesta, mihin tahansa se sitten tällä kertaa suuntautuukaan!
    -Marie

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dove on mulle ihan tuttua ja luottotuote, mutta tällä kertaa mä kaipasin just sitä valoa ja lämpöä ja (kehtaanko mä tunnustaakaan tätä) sitä ruskettuvan ihoan tuoksua. Oon niin heikko! :D

      Poista
  10. Jep, netti on elintärkeä. Joskus kun on niin kiire päivä, että pääsee nettiin vasta illalla, niin tuntuu kuin joulu olisi tullut, kun on niin paljon tsekattavaa.

    VastaaPoista
  11. No on se laukku vaan ihana! Ja onnea kympistä. :)

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!