perjantai 18. huhtikuuta 2014

Happy Easter! Really happy.

 

 Tajusin vasta säännölliseen työhön ryhdyttyäni, kuinka kiva pääsiäinen on. Etenkin tänä vuonna, kun se on näin myöhään (viime vuonna oli näin paljon lunta), niin kevät on parhaimmillaan ja saa muutaman ekstravapaan. Kokonaan vapaata tosin on ainoastaan minulla, mutta aika rennonletkeää ohjelmaa pystyimme silti kehittämään pyhille. Eilen kävin työkaverini kanssa hyvin hillityllä hipsterikierroksella Kalliossa, tänään söimme miehen kanssa vähän juhlavamman lounaan ja huomenna suuntaamme ystäviemme luokse brunssille. Sunnuntaina tapaan vanhempiani ja maanantaina hoivataan venettä. Menojen väliin jää aikaa lukea ja sportata, mikäs sen parempaa. 

Olimme poissa kotoa palmusunnuntaina, mutta asetin toiveikkaasti kulhollisen suklaamunia ja maljakon oven eteen. Viime vuodesta viisastuneena en jättänyt mitään lappua, mutta niin vain koristeltuja oksia oli muutama odottamassa, kun palasimme iltamyöhällä takaisin Naantalista ja mekin saimme kotiin vähän pääsiäisfiilistä. Keltaiset tulppaanit ja kauniit oksat riittävätkin tällä saralla, pääsiäisen kanssa ei jotenkaan mopo karkaa läheskään yhtä pahasti kuin joulun. 



Koti on kevyen, kaikkialle tunkevan rakennuspölyn vallassa ja sahanpurua löytyy kaikkialta, vaikka olen imuroinut jo monta kertaa muutaman päivän sisään. Makuuhuoneessa haisee liuottimelle, mutta ei haittaa. Kaikki tämä vie taas lähemmäs omia unelmia ja uutta kotia. Tuntuu kuin kaikki paras olisi vielä edessä päin - kesä, purjehdusretket, muutto, sisustushiminöinnit ja työfiilistelyt. Pari kuukautta säännöllistä elämää vietettyäni olen kuin uusi ihminen. Voin niin hyvin koko ajan, minulla on energiaa vaikka muille jakaa. Iltaisin laitan pään tyynyyn ja nukahdan ja aamulla herään virkeänä. Olin jo luullut, että olin iäksi menettänyt unenlahjani. Tuntuu mukavalta tavata ihmisiä, uusiakin. Aiemmin halusin vapaa-aikanani lähinnä olla kotona ja yksin tai kaksin miehen kanssa. Vasta nyt olen jotenkin hahmottanut, miten sumussa olen ollut muutaman viimeisen vuoden. 


Intopinkoilua on saanut osakseen myös joka paikassa nähtävissä oleva ysärin paluu, josta olen varmasti ehtinyt jankuttaa jo kyllästymiseen saakka. En tiedä miksi olen kyseisestä vuosikymmenestä ja sen muodin comebackista niin innoissani. Arvelen sen liittyvän siihen, että 90-luvulla minä ja ikätoverini koimme ne ensisuudelmat ja -poikaystävät. Otimme ensimmäisiä askeleita kohti aikuisuutta. Kävin ystäväni kanssa matkalla Lontoossa, ensimmäisellä reissulla ilman vanhempiani, jos kielikurssia ei lasketa. Sain ajokortin, kävimme ensimmäisiä kertoja baareissa, kirjoitimme ylioppilaaksi. Teimme retkiä Hangon Regattaan (minulla ei ollut silloin aavistustakaan, että purjeveneetkin liittyivät siihen jotenkin) ja biletimme Broadway Boulevardilla ja Roballa. Tulimme juhlista kengät kädessä kotiin kesäaamuisin. Vuosikymmeneen liittyy niin paljon positiivisia muistoja, että ehkä sen takia fiilistelen muotiakin niin paljon. 

Niinpä ostin männä viikolla Zarasta kukkahousut ja haaveilen farkkuhaalareista. Nauroin ääneen Stockmannilla, kun kuulin uudelleenmiksatun version Bon Jovin Bed of Rosesista ja taputin tahtia bussissa vimmatusti, kun Bassoradio tykitti nappikuulokkeissani Beastie Boysia. Harkitsin, pitäisikö alkaa taas sitoa joku paita vyötärölle asua täydentämään. 

Elämä tuntuu aivan ihanalta juuri nyt. 

Translation: I'm just really happy right now. And it's Easter so I have a few days off. So I'm even happier. 

18 kommenttia:

  1. Beastie Boys on kyllä edelleen niin <3. Ihana lukea onnellisista tunnelmistasi, mukavaa pääsiäisen aikaa!

    VastaaPoista
  2. Jee kaikelle! Iloista pääsiäistä! :)

    VastaaPoista
  3. Ompa tosi kiva kuulla, että noin on. I am happy for you, really. <3

    Minä muistan 90-luvun kielikurssin 3 viikon ajanjaksona, jolloin menin sänkyyn ja nukahdin samantien. Ei ole tapahtunut sitä ennen, eikä sen jälkeen. En ymmärrä miksi olen niin huono nukkuja.

    Hyvää pääsiäistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nukkumisvaikeudet ovat niin kauheita. Luulin, etten koskaan enää pääsisi niistä eroon, mutta näin on nyt käynyt. Ihan mieletöntä!

      Sinne kans! :)

      Poista
  4. Ihanaa että olet "löytänyt itsesi" uudelleen! :) Kyllä tollaiset suuret elämänmuutokset antaa vaan yleensä niin paljon, vaikka aluksi pelottaisikin. Nimimerkillä, tiedän tunteen..

    Ja kukkabyysat on iiihanat!!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No just tuolta must kieltämättä tuntuu. Olen tosiaankin löytänyt itseni taas. :)

      Kiitti! :)

      Poista
  5. Ihanaa luettavaa! Saatat sopeutua hyvin päivätyöhön, vaikuttaa ainakin lupaavalta. Itselläni se ei luonnistanut yhtä jouhevasti. Nautin perjantai illoista ja lauantai aamuista, mutta sunnuntaina alkoi jo aamusta ahdistamaan se edessä oleva piiitkä viikko. Tänään olikin upea päivä nauttia auringosta ja juuri tuosta kuvaamastasi tunteesta, että kaikki ihana on taas edessä. Kesä, saaristo ja koko saaristolaiselämä! Nautinnollista pääsiäistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle tosiaankin sopii säännöllisyys. Se jatkuva aikaeropöhnä on jotain tosi ahdistavaa, kun ei siitä ikinä oikein pääse toipumaan ennen kuin aika mennä taas ja sitten kertyy just sitä kumulatiivista uupumusta. Sitten siinä on vielä sekin, että kukaanhan ei vielä tiedä, miten aikaerolentäminen vaikuttaa terveyteen pitkällä tähtäimelle tuohon tahtiin tehtynä. :/

      Ja jee, kaikki ihana on tosiaan edess päin, varsinkin eilisestä säästä tuli just se fiilis.

      Sinne myös! :)

      Poista
  6. Minäkin ostin kukkahousut mutta en sentään kaupassa niiden parina ollutta napapaitaa. :D Ja tykkään tosissaan!
    Kivaa pääsiäisen jatkoa sinne!

    t. Anne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaha, mäkin taidan jättää napapaidat suosiolla nuoremmille. :D

      Sinne kans!

      Poista
  7. Voi kuinka ihanaa luettavaa! Olen onnellinen puolestasi.
    Samalla kun luin tekstiäsi, minua riipaisi, tätä sumussa elämistähän minun elämäni on, ainakin talvikausina, kun lennän kaukolentoja. Minulle kevät tarkoittaa kesälentoja, ja paluuta elämään :). Niin paljon kuin rakastan työtäni lentoemona, niin välillä hiipii ajatus jostain ihan muusta työstä, että voisi hengittää koko vuoden, hengittää kevyemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, lomalentohommissa kesä oli kyllä kieltämättä ihan erilaista talveen verrattuna. Toisaalta talvet menivät todella nopeasti, mutta olihan sitä poissaoloa ihan hirveästi. Puolensa kaikessa...

      Poista
  8. Ihanat kukkahousut...:) ja tervetuloa 90-luku!

    VastaaPoista
  9. Mulla on niiiin samankaltaisia tuntemuksia tuosta sumussa kulkemisesta, mutta nyt on vuorotyö taakse jäänyttä elämää, jippiiii!! Elämässä o selkeä rytmi, arjet ja pyhät paikoillaan
    Hyvää kevättä ja kirjoitusintoa sinulle, juttujasi on kiva lueskella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, niin ihanaa! Nautitaan tästä. :)

      Sinne kans ja kiitos. :)

      Poista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!