Henri Lloydin purjehduspäivä


Viime keskiviikkona koitti odotettu päivä. Tapasimme alkuiltapäivästä Henri Lloydin porukan, muutaman heidän yhteistyökumppaninsa ja kolmen lukijani, Idan, Annan ja Sannan, kanssa Caruselin edessä Kaivopuistossa. (Sannan postaus päivästä löytyy hänen blogistaan.) Suuntasimme HSS:lle Liuskaluodolle vaihtamaan kesäiset asumme hieman jämäkämpiin purjehdustamineisiin ja sitten Buster kuljetti meidät purjeveneelle, joka odotteli poijussa. 


SM40:ssä ei ole konetta lainkaan, joten purjeet nostettiin saman tien. Isopurje (eli se purje, joka on mastossa kiinni) nostetaan yleensä ensin. Keulapurje voidaan ottaa käyttöön kahdella tavalla. 

Tässä (kilpa)veneessä keulapurje nostetaan, koska se on tuollainen "tavallinen" purje. Se kiinnitetään joka kerta erikseen ja nostetaan sitten ylös etustaagia eli tuota kuvassa näkyvää vaijeria pitkin. Tämä keulapurje on nimeltään fokka. Lisäksi on olemassa myrskyfokka, joka on paljon pienempi ja jota käytetään todella kovilla tuulilla. Genoa taas on hieman suurempi purje. Perussääntö on, että mitä kovempi tuuli, sen pienempi purje ja toisin päin. Arvontapostauksessa kyselemänne värikkäät "pallopurjeet" eli spinaakkerit ja genaakkerit ovat siis pinta-alaltaan suurimpia ja niillä purjehditaan myötäisillä tuulilla, jotka eivät ole kovin kovia. 

Meidän veneessämme taas on niin kutsuttu rullapurje, mikä tarkoittaa sitä, että purje nostetaan vain kerran kesässä - silloin kun se laitetaan kiinni. Kun purje on poissa käytössä, se on rullalla etustaagin ympärillä. Käyttöön otettaessa sitä avataan rullalta tarpeen mukaan eli siinä ovat myrskyfokka, fokka ja genoa ikään kuin samassa. Spinaakkeri ja genaakkeri ovat aina omia, erillisiä purjeitaan. Näiden kahden ero on se, että toisen virittelyyn tarvitaan lisäpuomi ja toisen ei. Meillä on näistä kahdesta spinaakkeri ja siinä käytetään tuota puomia. 



Suuntasimme satamasta ulos ja kaikki saivat vuoron perään ohjata ja skuutata. Skuuttaaminen tarkoittaa purjeiden säätelyä eli se on juuri sitä köysistä kiskomista ja löysäämistä. Isopurjeella on yksi skuutti ja sillä säädellään sitä, kuinka paljon auki tai kiinni purje on. Keulapurjeella on kaksi skuuttia. Niillä tehdään ihan samaa juttua.

Purjeiden trimmaaminen on tarkkaa puuhaa. Yksinkertaisimmillaan se on sitä, että mitä vastaisempaan tuuleen kuljetaan, sen lättänämmät ja kireämmät ovat purjeetkin. Kun taas lähdetään laskemaan kurssia eli purjehtimaan myötäisempään ja myötäisempään, purjeita avataan hyvinkin löysälle. Omilla taidoillani tässä on ihan riittävästi ähellystä, koska tuuli on sellainen, että se vaihtelee joskus hyvinkin paljon sekä voimakkuudeltaan että suunnaltaan ja purjeet, jotka olivat äsken täydelliset, eivät kohta enää kelpaakaan. 

Sitten, kun osaa enemmän, voi hifistellä vaikka purjeen pussikkuudella. Säätömahdollisuuksia on siinä, mitä skuuttipistettä käytetään, kuinka kireällä kikkatalja on, kuinka kireällä takastaagi on ja niin edelleen. Itselleni riittää, että ne pienet ja vipattavat punainen ja vihreä lanka keulapurjeessa sojottavat suoraan taaksepäin, eivätkä irtoa purjeesta (jos ulompi naru lähtee vipattamaan miten sattuu, purje on yleensä sakannut). Silloin menee hyvin. Windexistä kysyttiin myös. Windex on tuuliviiri maston huipussa ja näyttää tarkkaan, mistä suunnasta tuulee. Itse en ainakaan osaa tuntea niin hienosti vaikka kasvoillani vaan lunttaan kyllä ihan pokkana. Varsinkin vastaisilla tuulilla eli luovittaessa eli kryssittäessä kaipaan apua. 




Lainaveneessämme oli ruoriohjaus. Meidän veneessämme on pinnaohjaus, mikä tarkoittaa, että ohjausvälineenä on sellainen keppula tuolla veneen perässä. Ruori toimii kuten auton ratti, pinnaa taas käännetään juuri päinvastaiseen suuntaan kuin mihin veneen halutaan kulkevan. 


Varsinkin kovilla tuulilla purjeisiin tulee aikamoisia voimia, eikä niitä saa välttämättä hallittua ihan omin voimin. Tätä varten veneissä on vinssejä, joista saa lisää vastavoimaa. Mitä kovempi paine purjessa on, sen enemmän tarvitaan kierroksia vinssin ympärille. Vinssiä kierretään irtokammella.


Teimme kierroksen Etelä-Helsingin edustalla ja lenkkiimme mahtui niin myötäistä kuin vastaistakin. Lämpötilaerokin näiden välillä päästiin siis kokemaan. Sää suosi meitä todellakin, oli aivan ihana aurinkoinen päivä, eikä kukaan joutunut turvautumaan pelottelemiini pipoihin ja pitkiin kalsareihin. 


Meidän venettämme kipparoi Hena Henri Lloydilta. Olimme tosi hyvissä käsissä, herra on nimittäin purjehtinut maailman ympäri parikin kertaa. Ihan allekirjoittaneen taitojen varassa ei siis onneksi oltu. Hena kertoili, opasti ja kannusti. Tässä viikataan keulapurjetta kasaan purjehduksen päätteeksi. 


Ja koska retkellä vähintään itse purjehduksen kanssa yhtä tärkeitä ovat hyvät eväät, seuraava ohjelmanumero oli siirtyä Skifferiin pizzoille kokemuksia kertaamaan. 



Ankkurimaljat ja mansikka-vuohenjuustopizza kruunasivat elämyksen. Päivä oli kaikin puolin ihan mahtava ja luulen, etten ole ihan väärässä, kun sanon, että aika moni ensikertalainen taisi saada ainakin pienen purjehduskärpäsen pureman. Lämpimät kiitokset siis koko Henri Lloydin porukalle tästä ihan mielettömästä tilaisuudesta! Erityiskiitokset myös superkipparillemme Henalle! Ja Ida, Anna ja Sanna, kiitokset huippukivasta seurasta, oli tosi mukavaa tutustua. Kiva, kun tulitte!

Translation: Sailing in good company, thanks Henri Lloyd!

Kommentit

  1. Vielä kerran kiitokset huippukivasta iltapäivästä!

    -Ananas

    VastaaPoista
  2. Kiitos kivasta selostuksesta, tämän ymmärsi hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kivaa! Mä mietin, että tuleeko liikaa juttua...

      Poista
  3. Vau mikä päivä teillä on ollut! Näytätte kaikki upeilta Henry Lloydeissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä kaikin puolin ihan mahtava päivä. :)

      Poista
  4. Olipa teillä ihana päivä! Olisinpa saanut olla mukana!

    VastaaPoista
  5. Olipa virkistävän selkokielinen selostus, kiitos!! Upeat tunnelmatkin välittyivät hyvin näistä kivoista kuvista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiva kuulla, että selostus oli kelvollinen. Mä teen näitä varmaan joskus lisää. :)

      Poista
  6. Mulle tulee aina niin haikea olo, kun luen näitä purjehdusjuttujasi. Kun aloimme mieheni kanssa seurustella, hänen vanhemmillaan oli pieni purjevene (Finn Express 74) ja kävimme sillä usein purjehtimassa. Itse asiassa seurustelumme ns. virallisesti alkoi tuolla veneellä ja purjehdusreissuihin liittyy muutenkin paljon ihania muistoja suhteen alkuajoilta. Rakastin purjehtimista ja kaipuu merelle on kova. Ehkä vielä joskus hankimme veneen, saa nähdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, mitä ihanaa. <3 Toivon, että vielä saatte veneenne, tekin.

      Poista
  7. Upea päivä ja kiva kun järjestitte! Tähän oli hauska osallistua näin "etänäkin" tunnelman hyvin vangitsevien kuvien ja tarinan avulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä mahtavaa. Kiva, kun tunnelmat välittyivät!

      Poista
  8. Todella ihanan kuuloinen päivä teillä on ollut; tottakai kun ohjelmassa on purjehdusta, hyvää ruokaa ja Henri Lloydia! :D Kivasti välittyivät tunnelmat ja fiilis postauksesi myötä, kiitos! t. Salla

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos, kun juttelet ja oot messissä. :)