keskiviikko 27. elokuuta 2014

My style Do's and Don'ts


On aika harjata hiukset, alkaa meikata taas ja laittaa sandaalit talvisäilöön. No, ensi viikolla nyt ainakin. Tämän loman olen viettänyt ihan metsäläisenä verkkareissa, sporttivaatteissa, ilman kynsilakkaa (se on minulle tosi epätavallista) ja roskiskuntoisissa Converseissa. Ensi viikolla koittaa sitten taas jonkinlainen ryhdistäytyminen ja turhankin rennon puolelle lipsahtaneen työpukeutumisen kanssa skarppaaminen. Ne tietynlaiset housut ovat edelleen haussa, koska en ole ehtinyt kaupoille, mutta kenkäpuolella on tapahtunut edistystä. Samoin tilasin yhden siistimmän merinovillaneuleen. Suunnittelen sitä erityisesti erään ihanan hameen kanssa käytettäväksi. Ostin hameen jo kesällä, kun sopiva tuli sattumalta vastaan ja sen näette huomenna. Uuden työpukeutumisinspiraation saattelemana listasin omat joo ja ei -juttuni. 



JOO

- Mahdollisimman yhdisteltävät vaatekappaleet. Sellainen vaatekaappi, jonka jokainen asukas sopisi toisiinsa, on ehkä toiveajattelua, mutta jospa edes 80 prosenttia menisi yhteen kaiken muun kanssa?

- Siistit merino- ja kasmirneuleet. Neuleet ovat suosikkiyläosiani ja hyvät materiaalit takaavat sen, että ne ovat myös miellyttäviä päällä. Väriskaala ei ole kovin laaja - luotan beigeen, tummansiniseen, mustaan ja harmaaseen. Olen itse ostanut näitä enimmäkseen Henkkamaukasta ja Uniqlosta. Molemmat ketjut ovat muuten sitoutuneet siihen, etteivät ne osta villaa tiloilta, joiden lampaisiin käytetään mulesing-tekniikkaa. (Tosi, tosi julma juttu - jos googlaat, niin ole varoitettu.) 

- Melkein minimalistiset laukut. Sanon melkein, koska sallin kyllä yhden härpäkkeen laukulle, mutta en juuri enempää. Tahdon laukkuni noin yleisesti yksivärisinä (olkoonkin, että tämä on aika kiva), mieluiten mustana tai muuna neutraalina. Plussaa tulee, jos laukkua voi kantaa myös crossbodyna. En halua pintaan tikkauksia tai yksityiskohtia. Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta en tykkää myöskään ketjuista laukkujen hihnoissa. 

- Naiselliset kengät. Olen vapaa-ajallani ehdottomasti tennarityttö, mutta töihin on kiva laittaa jotain muuta. Tykkään ballerinoista ja matalahkoista korkkareista. Loafereitakin omistan, mutta en ole käyttänyt niitä aikoihin. Pitäisiköhän? Kengätkin saavat olla aika puhtaita linjoiltaan ja sellaisia melko klassisia. Tuli yhtäkkiä mieleen, että äidillä oli 80-luvulla sellaisia klipseillä kenkiin kiinnitettäviä rusetteja. Nerokasta - useiden yksinkertaisten kenkien ilmeen sai muutettua kertaheitolla. Saisikohan sellaisia enää nykyään mistään? 

- Raidat. Kuka yllättyi?

- Pulleat ja pussimaiset hameet. Kynähame ei omalla harppomistyylilläni ole se optimaalisin ratkaisu.  Käytän kuitenkin hameita tosi mielelläni, joten niiden pitää olla sellaisia, joissa on helppo liikkua. 

- Neutraalit värit. Käytän punaista kerran, pari vuodessa joulun tienoilla, mutta muuten kirkkaat värit eivät vain ole minua varten. Epek. Ei pysty, ei kykene. 

- Sirot korut, mielellään aitoja. Jälkimmäisestä joutuu tietysti joustamaan aina silloin tällöin, mutta voihan sitä haaveilla!


EI

- Muut kuviot kuin raidat. Jälleen epek. Kaksi ruutupaitaa omistan, mutta nekin vaativat ihan omanlaisensa päivän. Pitää yleensä olla viikonloppu. 

- Korkeat korokepohjat ja huippukorkeat korot. Jotenkin vain ei. Tai sitten kenkien pitää olla muuten tosi elegantit, jos korot ovat hyvin korkeat. Ja muun asun pitää olla understated (mikä ihme olisi tälle hyvä käännös). Osaan kyllä kävellä ja tarvittaessa juostakin korkeilla koroilla, se ei ole siitä kiinni. Fiilisjuttuja. 

- Isot logot ja logokuvioinnit. Mulberryn puu on ainoa logo, joka on mielestäni niin nätti, ettei sitä välttämättä ajattele logona ja puuhuiveja omistankin kaksin kappalein. Muuten - ei kiitos. Tämä on jotenkin ristiriitainen juttu, koska huomaan monesti ihailevani esimerkiksi LV:n monogrammilaukkuja tietynlaisten asujen kanssa, mutta en ole koskaan havitellut omaa. 

- Turkikset, niin tekoversiot kuin aidotkin. 

- Liika matchy-matchy. Yhdistelen surutta eri metalleja keskenään, enkä pidä yhtään pakollisena sitä, että kenkien ja laukun pitäisi olla keskenään samanväriset. Jos olen pukeutunut päästä varpaisiin samaan väriin, niin sitten materiaaleissa saa mieluusti olla jotain keskenään reilusti erilaista. 



 Hirveän paljon mitään ehdottomuuksia minulla ei ole, saatan hyvinkin haksahtaa trendihömpötyksiin. En jaksa suhtautua kovin tiukasti tai ryppyotsaisesti pukeutumiseen. Suunnittelen harvoin kovin pitkään minkään asian hankintaa ja suurin osa vaatekaapistani taitaa olla heräteostoksia. Olen muutenkin luonteeltani aika spontaani, enkä mikään jahkailija, joten ostostekniikkani on samanlainen. Kun tuntee oman tyylinsä, niin voi hankkia pitkäikäisiä täydennyksiä nopeastikin. 

Mitkä ovat teidän tyylinne kulmakiviä?

Translation: Getting into fall fashion mode. 

24 kommenttia:

  1. Kiva postaus, antaa hyviä ideoita. Ihanat työavokkaat. Näitä pohdintoja seuraan mielelläni. Mutta pls, älä seiso jalat sisäänpäin kuvissa - yleinen piirre kotimaisissa blogeissa mutta ei maailmalla. Ei ole mitään hävettävää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos tuli jotain ideoita! :)

      Ei kai jalat sisäänpäin seisomisella ole mitään tekemistä häpeän kanssa? Mun tulee usein seisottua oikeastikin niin. Ja maailmalla itse asiassa näkee sitä aika paljonkin, etenkin Japanissa nuoret naiset sekä seisovat että kävelevät (tai sipsuttavat) jalat ihan sisään päin käännettyinä. :)

      Poista
    2. Mitä ihmeen väliä sillä on missä asennossa jalat on?! Siis haloo!
      Nimim. En edes huomannut jalkojen asentoa :)

      Poista
  2. Ihanat nuo molemmat asut!
    Tästä sai taas hyviä perusvinkkejä ja löysin kyllä samoja periaatteita, mitä itselläni on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti, kivaa jos löytyi jotain ideoita. :)

      Poista
  3. Toi linkkaamasi MbMJ -laukku on tosi kiva! Ja yhdyn muutenkin useen JOO ja EI -kohtaan luetteloissasi. Tosin kirkkaat värit (esimerkiksi puneinen ja oranssi) pukevat mielestäni itseäni aika hyvin ja olenkin osannut alkaa ostaa viimeisen vuoden aikana muunkin värisiä neuleita kuin harmaata ja t.sinistä. Olen muutenkin ehkä osannut tutustua tyyliini uudelleen vasta viimeisen parin vuoden aikana ja nyt tiedän, mitä sieltä kaupasta kannattaa ostaa.
    Minäkin omistan yhden abercrombien raitapaidan ja se nimenomaan vaatii sen oikean päivän kun sen voi päällee vetää. Tosin muistan yhden postauksesi kaukaa, jossa kokkailit raitapaita päällä ja sinua se puki loistavasti, ehdin jo pinnaillakin sen heti. Sitten menin ja ostin sen raitapaidan :)
    Hameiden käyttöä vasta harjoittelen, kai se tästä. Metallien yhdistämisestä olen täysin samaa mieltä. Keltakultaa ja valkokultaa voi olla vaikka samassa sormessa, jos minulta kysytään.

    Minun on pitänyt kommentoida johonkin kymmeneen postaukseesi jo kesän aikana (vaikka mitä sanottavaa, esim. viinisuosituksia), mutta niin tämä netissä roikkuminen kuitenkin kesällä jää. Onneksi se syksy nyt sitten tuli ja on aikaa tännekin ;)

    Terkuin Reeta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on! En vain itse keksi mitään tarvetta moiselle muuta kuin just for fun.

      Mun on pakko mennä nyt kaivelemaan vanhoja kokkauspostauksia. :D

      Ja kiva kun kommentoit nyt! On ollut vähän yksinäistä kirjoitella kesällä, kun keskustelua ei ole paljoa ollut. Mutta niinhän se aina menee kesäaikaan ja syksyllä taas vilkastuu. :)

      Poista
    2. Äskeinen viesti ei ehkä tullutkaan. RUUTUpaidasta puhuin, ei raita. Paha näppäilyvirhe

      Poista
  4. Hyvin samanlaisella tyylillä mennään täällä, eli värit valkoinen, harmaa, musta ja sinen. Ei logoja, ei ruutuja, ei kuoseja (muutama poikkeus vahvistaa säännön). Paljon raitaa, matalia klassisia kenkiä ja laukut aika simppeleitä. Tyylini on aika klassinen, välillä tanskalaisen rouhea ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne tanskalaiset kyllä osaa! Miten he ovatkin niin taitavia sellaisessa rennon stailissa pukeutumisessa!

      Poista
  5. Ihailen sitä, että sinulla on hyvin selkeä käsitys tyylistäsi ja siitä mistä tykkäät. Itselläni on hyvin samantapainen perusvarustus, mutta sen lisäksi muuta. Tänään tykkään tästä ja huomenna tuosta, mikä tarkoittaa, että skaala ja valikoima laajenee väkisin. Kait se siis tarkoittaa, että oma tyyli on vielä lähes nelikymppisenäkin hakusessa vai onko se vain vaihtelunhalua? Itse haen väreillä piristystä arkeen, mutta vain yhtä tehosteväriä kerralla käyttäen. Oranssi on ollut jo pitkään suosikkini, se sopii mielestäni kivasti niin beigen, sinisen, mustan, harmaan kuin ruskeankin kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän se ole ihan vain vaihtelunhalua, missä ei ainakaan mun mielestä ole mitään pahaa. Mäkin tykkään oranssista kesaikaan, mutta yksi vaate, jossa on sitä, riittää täyttämään mun tarpeen. :D

      Poista
  6. Hei!
    Pidän tyylistäsi ja blogistasi muutenkin, Olen samoilla linjoilla monessa Joo ja Ei asiassa kanssasi. Rakastan raitoja, mutta en juuri muita kuvioita. Laukut saavat sitten tosin olla mitä hurjempia. Löysin kesäalesta pastellisävyisen tikatun shopperin jossa on ns sohvatyynykuvio... Kengät saavat olla myös värikkäitä, nyt kotiäitina ja syksyllä suosikkini ovat Nokian keltaiset Hai-saappaat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keltaiset Hait ovat kyllä kivat! Mulla ei ole oikein yksiäkään kumppareita muuta kuin yhdet veneellä tällä hetkellä.

      Poista
  7. Tähän on ihan pakko kommentoida - unohdit EI-listasta LAIHAT huivit :-)! Musta toi sun ilmaisu on ihan paras lajissaan ja olen rohkeasti ottanut sen käyttöön - kaikki ymmärtävät heti mitä tarkoitetaan. Toki kuvistasi näkee saman asian helposti - huivit vaan EI voi olla LAIHOJA! :D
    -Marie

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. NIIN UNOHDIN! :D Hahaha, hyvä kun muistutit!

      Poista
  8. Voi vitsit, tuohan oli melkein tyhjentävästi oma listani! Yhdellä poikkeuksella: turkikset. Mummin perintöturkki on sellainen, jonka sallin, uusia en hankkisi.

    Omalta osaltani listan jatkoksi tulevat myös:
    - Duunipukeutumisessa "dress down one". Eli jos täpäkimmin tärkätty asukokonaisuus tällaisissa vakavissa konttorihommissa olisi housupuku, kauluspaita ja korkkarit, niin asusta ainakin yhden osan pitää olla riisutumpi: kauluspaidan vaihto t-paitaan, housut farkkuihin tai jakku neuleeseen. Tai vaikka korkkarit tennareihin (on muuten conssuilla aika kiva!). Tai sama toisinpäin: asusta kaksi osaa on oltava ns. vakavia, muu voi olla rennompaa. Jos on menossa liian rennoksi, korkkarit pelastavat aina.

    - Asujen väreissä kolmen värin maksimi, tai neljän, jos näistä kaksi on neutraaleja (musta, valkoinen, beige, harmaa). Pukeuduin teininä kuin sateenkaari, kai tämä on vastaisku teinivuosille. :-)

    - Helmikorvikset. Mummoa tai ei, mutta rrrakastan niitä.

    Kuulostaa aika nipon konservatiiviselta, huh. Vaateasioissa olen spontaani ja lähden helposti mukaan herätteisiin tai villityksiin. Siitä huolimatta huomaan usein palaavani ihan perusasioihin, ne kun on niin helppoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mahtava määritelmä tuo "dress down one"! Noin munkin tulee usein tehtyä, mutta en olisi osannut pukea sitä sanoiksi. :)

      Turkiksista: Mullakin itse asiassa on yksi isotätini vanha minkkiturkki jostain 50-luvulta, josta periaatteessa ajattelen samalla tapaa, mutta en vain pysty käyttämään sitä. Ihan tyhmäähän se on, mutta turkikset tuntuvat mulle vain jotenkin niin vastenmielisiltä, etten voi.

      Poista
  9. Ihana postaus ja ideoita on kiva lukea!

    VastaaPoista
  10. Ihana postaus! Kommentoinkin jo mutta se taisi kadota bittitaivaaseen. Huomasin itsekin muutama päivä sitten pohdiskelevani do's and don'tseja omalla kohdallani. Samaan aikaan lueskelin hauskaa laukkupohdintaa Rocky Road -blogissa. Syksy tuo pohdintaa esiin siellä täällä! Oma linjani on myös simppeli, mitä yksinkertaisempi, sen parempi. Se ei kuitenkaan tarkoita tylsää :)
    Ihanaa syksyä sinulle Norppa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hö, se on niin ärsyttävää kun noin käy! Syksy tosiaankin tuo aina vaatepohdinnat pinnalle. :)

      Sulle myös!

      Poista
  11. Moi! Pitkäaikainen lukija ilmoittautuu!Ehkä olen joskus kommentoinutkin, mutta ihan liian harvoin. Pitäisi olla se peukutusnappi, niin tulisi useammin 'osallistuttua'. ;) Nyt osui kuitenkin niin ytimeen, että päätin kommentoida. Ehkäpä juuri tästä syystä seuraan blogiasi.. Pukeutumistyylisi on juuri sitä, mistä itsekin pidän! Lähes kaiken listaamasi voisin allekirjoittaa.. lukuunottamatta korkkareita sekä värijuttuja. :-) Itselleni ei sovi vaaleat beiget yms. vaikka ihastelenkin sitä muiden yllä.
    Kiitos kivasta blogista! Tästä välittyy niin positiivista energiaa, että on kiva palata aina uudestaan! :)
    Terkuin;Anselika

    VastaaPoista
  12. Mulla on taas kääntynyt niin päin, että "miksipä ei", eli vihreää valoa nahkahousuille, printeille, kiilakoroille, ylisuurille neuleille, eli jotain vähän ravistelevaa sekaan! Mut toi laukku, onko toista yhtä hyvää työlaukkua? Nope!

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!