sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Viikkokatsaus


Viikko alkoi samalla näyllä kuin moni muukin päivä tässä viime aikoina: amaryllis oli kasvatellut liian painavat kukat ja varsi naksahti poikki. Tähä sainkin jo hyviä vinkkejä, että kannattaa laittaa joku tikku onton varren sisälle. Nyt on vain pari viimeistä kertaa sattunut sellaisia versioita, joissa varret ovat jotenkin mädäntyneet melkein saman tien ja niistä on tullut sellaista ihmeellistä mössöä. Yäk. Vaihdoin siis toisiin suosikkeihini, hyasintteihin. 


Olimme alkuviikosta sekä minä että Laivis vähän nuupahtaneita. Ei ole oikein huvittanut treenailla, eikä oikeastaan mitään muutakaan. En ole funtsaillut joululahjoja vielä yhtään ja korttikuvatkin jäivät ottamatta. Päätin jo, että laitetaan somen kautta viimevuotinen kuva jakoon ja rahat hyväntekeväisyyteen. 


Olen käyttänyt viime aikoina tasan samoja asusteita joka päivä. No, mitäs sitä suosikkeja väkisin vaihtamaan. 



Muuten viikko poikkesi rutiineista kivasti. Eräänä päivänä minulla oli aamutapaaminen Suvanto-kahvilassa, joka on aivan ihana paikka, niin tunnelmallinen. Brekkari näyttää ihan hyvältä, kahvi on erinomaista ja herkutkin houkuttelevan oloisia. Paikalla oli myös paljon äitejä ja vauveleita, joten oletan, että se on mammahengailuunkin kiva paikka, jos joku on sellaisesta kiinnostunut. 


Loppuviikosta olin myös seminaarissa, etänä ja vähän siellä sun täällä työskentelemässä. Lentokentälläkin kävin. Nyt kun siellä ei enää tule ravattua ihan joka päivä, muistan taas, miksi olen aina pitänyt lentokentistä niin paljon. Siinä odottavassa lähdön tunnelmassa on jotain erityistä. 


Yhtenä iltana heivsin tietokoneen ja lueskelin ihan perinteisesti lehtiä. Sekä Trendistä että Avotakasta (joka ei normaalisti ole suosikkisisustuslehteni) oli tosi hyvät numerot. Trendissä tykkäsin erityisesti lämpimän pukeutumisen muotivinkeistä ja vahvasta ysärivibasta. 


Sisustuslehden selailu puhalsi uutta puhtia hetken aikaa kadoksissa olleeseen sisustusinnostukseen. Seuraavaksi ovat vuorossa olohuoneen verhot. Olen jo mielessäni mallaillut harmaita, pellavaisia laskosverhoja. Olen luvannut talouden imurointivastaavalle, että pitkiä sivuverhoja ei enää tule. Päätyseinänkin kaluste on päätetty, pitäisi vain ehtiä ostoksille. 



Perjantai-ilta ja lauantai oli molemmilla vapaata, joten päätimme laittaa fiinimpää ruokaa. Mies innostui Nooran pavuista niin paljon, että laittoi niitä lisukkeeksi paahtopaistille. Pakastimessa oli vielä yksi rasiallinen naapurilta saatuja suppiksia, joista tuli kastiketta. 


Lauantaina heräsimme siihen, että maa oli valkoinen. Lumesta on vieläkin joitain rippeitä jäljellä ja kyllähän se tuo valoa, ei voi väittää vastaan. Lumesta inspiroituneena päätin, että on ehkä aika heivata Halloween-kurpitsat pihalta ja siivosin muutenkin kalusteita vähän suojaan. Riippumattoakaan ei ehkä enää hetkeen tarvita. 



Hyasintit pääsivät myös viikonloppuna paikalleen ja nyt, jos on vinkkejä siihen, kuinka ne aukeaisivat mahdollisimman pian, mutta rupsahtaisivat mahdollisimman hitaasti, niin saa antaa. 


Tänään kävimme Nooran kanssa kaupungilla pyörimässä, jouluvaloja ihastelemassa ja vähän uutta blogia rakentelemassa. Joku arvasikin jo blogin nimen melkein oikein, se tulee olemaan Noora & Noora. 


Helsinki pisti tänään parastaan. Taivaanrannasta voi nimittäin bongata vilauksen auringosta, jos oikein tarkkaan katsoo. Senaatintorin Tuomaan Markkinat olivat todella, todella viehättävät vanhoine karuselleineen ja valoineen. Suosittelen lämpimästi!


Maanantaisen arvonnan voittajaksi päätyi Ansku, jolla olikin jo yhteystiedot kommentissaan mukana, joten hän voi odotella minulta sähköpostia vielä tänään. Onnea Ansku! Ennen joulua on vielä pari maanantaita ja niille on molemmille tiedossa vielä jotain lämpöisen jouluista. 


Jos en ole lahja- ja korttibisneksiin panostanut vielä yhtään, niin joulumusiikkiin sitten sitäkin enemmän. Olen kuunnellut Jouluradiota ihan joka välissä ja eilen olimme Dominante-kuoron joulukonsertissa. En tiedä, olenko tullut vanhaksi vai mistä on kyse, kun meinaan alkaa itkeä vähän joka toisesta joululaulusta. Että kyllä täällä ihan joulufiiliksissä ollaan jo. Puolitoista viikkoa!

Translation: I just love Helsinki!


7 kommenttia:

  1. Mä olen monesti käynyt YL:n konsertissa Temppeliaukion kirkossa. Kun miehet jakaantuvat pitkin pimeää kirkkoa kynttilöiden valossa laulamaan Maa on niin kaunis, vollotan silmät päästäni... Joten juu, ymmärrän herkistelysi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep jep... Mähän en varmaan voisi mihinkään Cantores Minoresin konserttiin mennä lainkaan. :D

      Poista
  2. Ensimmäinen kuva Laivakoirasta on ihan nappiin! Minullakin on juuri tuo fiilis: Tekisi mieli käpertyä sohvalle tyyny- ja peittovuoren keskelle, pois maailman hulinasta. Tämä vuodenaika on kamala, pimeys tekee minut niin väsyneeksi ja samanaikaisesti pitäisi jaksaa innostua monista asioista. Onneksi joulunpyhinä saa levätä ja sitten tuleekin jo pian kevät!

    Onnea Noora & Noora -blogiin, tulee hauskasti mieleen Anton & Anton. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laivis on kyllä hyvin ilmeikäs käpertyjä. :D

      Ja samat sanat, mä meinaan seota tähän pimeyteen, ihan kauheaa! Mä näen jouluna pikaisesti auringon ja sitten aion myös nukkua ja levätä vain ihan kympillä. Ja kohta onneksi helpottaa. :)

      Kiitti! Ja hei, tuota me ei olla tultukaan ajatelleeksi, mutta molemmat tykätään Anton&Antonista tosi paljon. :D

      Poista
  3. Eijeijei Suvannon kaltaisessa kahvilassa voi olla brekkaria vaan aamupalaa tai aamiaista! Armoa, ei ilmailuslangia Vallilaan, pliis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syvimmät pahoitteluni, mutta voi olla, että Vallila on pysyvästi saastutettu. Me nimittäin asuttiin siellä ennen kuin muutettiin tänne ja puhuttiin ilmailuslangia varmaan koko loppuelämän tarpeiksi. :D

      Poista
  4. Mä jo hetken aikaa olin, että yes voitto tuli kotiin! Sitten huomasin, että voittaja olikin joku toinen Ansku :D

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!