perjantai 2. maaliskuuta 2012

Valokuvauskurssilla

Olin tiistaina Digikuvauksen ABC -kurssilla, jonka järjesti Pajalahden veneilykoulu. Opettajana oli valokuvaaja Pekka Punkari. Kurssi oli yhden illan mittainen ja sen aikana käytiin läpi kameran tärkeimmät säädöt, sivuttiin kuvankäsittelyä ja saatiin ihan konkreettisia kuvausvinkkejä erilaisiin tilanteisiin ja valaistuksiin. Kuvaan itse Canonin 450D:llä, joten esimerkkini koskevat Canonin järkkäreitä.

Itse hyödyin eniten valkotasapainon säätöä käsittelevästä osuudesta. Aihe oli ollut minulle jokseenkin hämärä, mutta nyt tajusin, mistä valkotasapainossa on kyse. Onnistun jatkossa varmasti paremmin erityisesti sisäkuvauksessa ilman salamaa. Tästä eteenpäin säädän valkotasapainon (White Balance eli WB) näissä tilanteissa olosuhteiden mukaan eli otan kuvan valkoisesta pinnasta ja asetan sen manuaalisesti valkotasapainon mittariksi. Jos haluan korostaa vaikkapa kaunista auringonlaskua lämpimine valoineen, asetan valkotasapainon aurinkoasetukseen. Näissä kuvissa esimerkiksi kamera on automaattivalkotasapainolla korjannut kuvaa kylmempään suuntaan ja lämpöä on hiukan hävinnyt.




Toinen merkittävä oivallus liittyi salaman käyttöön. Olen aina vältellyt salaman käyttöä viimeiseen saakka, koska kuvista tulee mielestäni aika kovia salaman kanssa. Pekka neuvoi pidentämään valotusaikaa (Time Value eli TV) salamalla kuvattaessa ja ainakin hänen esimerkkikuvansa todensivat vinkin erinomaiseksi. Omaa pikku tapaani kuvata kurssilla ei mainittu, mutta kerron sen tässä. Otan oikeastaan aina todella monta kuvaa samasta kohteesta. Näin varmistan, että joukosta löytyy (yleensä) ainakin yksi onnistunut kuva. Ainoa omintakeinen vinkkini kuvaukseen onkin, että kannattaa ostaa mahdollisimman iso muistikortti, niin ei tarvitse säästellä tilaa ja yhdestä kohteesta voi ottaa vaikka viisikymmentä kuvaa.






Tässä olen muutellut valotusaikaa (TV) ja aukon kokoa (Aperture Value eli AV). Teen usein niin, että otan pari kuvaa P-asetuksella (Program Automat) ja muutaman erilaisilla aukon koon asetuksilla ja muutaman erilaisilla valotusajan asetuksilla. Vastedes tulen lisäämään aukon koolla testailun myös P-asetuksella kuvatessani (se pieni AV-merkitty nappi, ei pyörökytkimen AV). Plussan ja miinuksen käyttö tuli tutuksi ja esimerkiksi valkoisia purjeita kuvatessa kannattaa kuulemma laittaa vähän plussaa AV-asetukseen, niin purjeet näyttävät kuvassa puhtaamman valkoisilta. Sama pätee tietysti kaikkiin kuviin, joissa on paljon vaaleaa. Paljon tummaa sisältävään kuvaan kannattaa sen sijaan P-asennolla kuvatessa laittaa asetukseksi miinusta. Vaikka kamerassa on ruutu, josta kuvia voi katsella, niin kuvat näyttävät siinä ihan erilaisilta kuin tietokoneen ruudulla. Usein lopulliseksi kuvaksi postaukseen päätyy ihan muu kuva kuin jota kuvaustilanteessa kaavailen.





Pekka Punkari oli todella mainio opettaja ja voin lämpimästi suositella hänen kurssejaan. Vaikka olin joitakin valokuvauksen niksejä hiffannut itsekin yrityksen ja erehdyksen kautta, sain kurssista aivan valtavasti irti. Vaikka jotkut asetukset ovat olleet minulle tuttuja ja olen niitä väännellyt, en ole ihan sisäistänyt niiden tarkoitusta. Kiljahdin myös pari kertaa mielessäni riemusta, kun tajusin tehneeni joitain juttuja alun perinkin ihan oikein. Nyt osaan vielä vähän enemmän, enkä malta enää millään odottaa kesän tuloa ja uusia kuvausmahdollisuuksia retkillämme. Tule jo, kesä!

6 kommenttia:

  1. Olen myös ollut Canonin kurssilla Punkarin opissa ja juurikin koin tuon WB:n kaikkein hyödyllisimmäksi anniksi. Ilta-aikaan kuvaus onnistuu paljon helpommin kuin tuon niksin ymmärtää! :)
    Ihanan kesäisiä kuvia! :)

    VastaaPoista
  2. Muistan kun olin joskus arvostamieni kuvaajien valokuvauskurssilla ja he sanoivat, että kamera on vain tyhmä laatikko, joten käyttäkää aina pelkkiä manuaalisäätöjä. Ajattelin silloin, että kumpihan tässä on se tyhmä laatikko, kamera vai minä :D. Mutta sitten aloin vain aina käyttämään manuaalisäätöjä, mistä seurauksena välillä säädöt oli ihan pielessä (tapahtuu vieläkin joskus tullessani sisältä ulos kirkkaaseen!) ja kuva meni ihan pieleen, mutta aikaa myöden säätöihin on tullut näppituntumaa ja nyt alan ymmärtää, mitä he silloin tarkoittivat. Kamera laskee keskiarvoja, siksi sen koko kapasiteettia ei saa käyttöön jos sille antaa päätösvaltaa :).

    WB:tä tosin säädän itse harvoin, musta tuntuu, että sisällä kuvista tulee usein liiankin viileitä, jos säädän valkotasapainon valkoisen pinnan mukaan. Tuntuu, että saan säädettyä valkotasapainon paremmin kuvankäsittelyohjelmalla ja lämpöä on helpompi poistaa kuin sinisyyttä. Tämä tietty siksi, että käsittelen kaikki kuvani muutenkin, jos en käsittelisi, niin sitten varmaan käyttäisin enemmän :).

    VastaaPoista
  3. Maija: WB-juttu oli kyllä minulle sellainen kaikkien ahaa-elämysten isä ja äiti. Kokeilin heti toimintoa edellisessä postauksessa noiden lattiapalojen ja maalinäytteiden kanssa. Mikä ero! Sun kuvat ovat kyllä upeita, ihailen niitä kovasti. :)

    Ronja: Se on varmasti ihan totta, että manuaalisäädöt vaativat vähän aikaa, jotta sen näppituntuman saa. En tuomitsisi toisaalta niitä "helpompia" asetuksia, koska joskus aika on kriittinen tekijä ja itse olen sitä koulukuntaa, että mieluummin vähän huono kuva kuin ei kuvaa ollenkaan.

    Mä taas en käsittele kuviani oikeastaan ollenkaan, lähinnä rajaan tarvittaessa tai suttaan kasvoja. :D Käytän kaiken mun kärsivällisyyskapasiteetin töissä, joten vapaa-ajalle sitä ei jää niin paljoa, että malttaisin istahtaa käsittelemään kuvia. Se on räps ja post mulla... :D

    VastaaPoista
  4. Voi että mä tykkään käydä tällaista "valokuvauskurssia"! Ensin toisesta blogista hoksasin tuon valkotasapainosäädön ja nyt sä selvensit valotusaika- ja aukon koko -säätöjä. Kiitos! Nämä asiat voisi varmasti lukea kameran ohjekirjasesta, mutta jostain syystä koen paljon mielekkäämmäksi opiskella asiat vaikkapa täältä blogista. Ja tietysti joku järkevä olisi funtsinut näitä jo aika päiviä sitten ostettuaan uuden kameran... No, taidan olla tällaista ota kädestä ja opeta -tyyppiä tekniikan kanssa.

    VastaaPoista
  5. Emppu: Mä oon ihan samanlainen, en ole koskenutkaan ohjekirjaan! :D

    VastaaPoista
  6. En halua tuomita automaattisempia asetuksia minäkään ja kuvaan toki itsekin välillä automaateilla :). Ja varsinkin, jos on hyvät olosuhteet eli valoa riittää, niin kamera säätää tosi hyvin itse. Itse tarvitsisin manuaaliasetuksia lähinnä ns. äärioloissa eli jos esim. valoa on tosi vähän ja pitää saada kuvattua ihan siinä rajoilla tuleeko kuvasta vielä tarkka pidemmän valotusajan takia. Tai jos valaistuserot on kohteessa suuret. Pyrin kuitenkin muutenkin kuvaamaan mahdollisimman paljon manuaalisesti, jotta tuntuma kehittyisi koko ajan.

    Kurssi on kyllä niin paljon mielekkäämpi tapa opetella kuin ohjekirja :).

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!