maanantai 15. heinäkuuta 2013

Purjehdus koiran kanssa


Paljastettakoon salaisuus. Laivakoira on purjehtinut paljon enemmän kuin minä! Aloitimme molemmat samaan aikaan, mutta koska mies ja Laivis ovat käyneet paljon vesillä myös kaksin minun ollessani reissussa, on hauvelille kertynyt enemmän maileja kuin minulle. 

Laivakoira on nykyään aika lungisti veneellä. Se uskaltautuu kannelle silloinkin, kun purjeet ovat ylhäällä. Varsinkin lähellä rantaa mentäessä se on mielellään katselemassa maisemia ja haistelemassa hajuja. Jos Laivakoira on sitloodassa, se on mieluiten sylissä. Paras syli on pinnamiehellä tai -naisella. Joskus Laivakoira tipahtaa mereen, kun se kekkaloi kannella liian innokkaasti. Yleensä tämä tapahtuu rantautumisvalmisteluiden aikaan. Silloin se ymmärtää uida koneen ääntä kohti ja se poimitaan veneen perästä takaisin kyytiin. Pelastusliivien kahvasta koira on helppo nostaa. 


Satamissa Laivakoira on mielellään myös laiturilla paistattelemassa päivää. Jos olemme retkikohteessamme ainoita, kuten usein olemme, annamme sen olla aika vapaasti. Laivakoira on siitä mukava tapaus, että se ei ole lainkaan kiinnostunut linnuista. Saarissa kun tuppaa olemaan siivekkäitä aika paljon, niin tämä korostuu. Omaa laivakoiraa harkitseville antaisinkin sen neuvon, että kannattaa miettiä, kannattaako venekoiraksi hankkia lintukoiraa. 



Vaikka purjeiden rapina ei enää pelota Laivakoiraa, se kyllä paheksuu moista ääntä ja menee mieluiten sisälle kajuuttaan, kun kryssimme. Sisällä se viihtyy parhaiten pöydän alla. Ruokapöytä käännetään toisen sohvan päälle silloin, kun emme ruokaile sen ääressä. Pöytä muodostaa pienen mökin, joka on luolakoiran mieleen. Mökki on hyvä paikka Laivakoiralle etenkin silloin, kun vene on kovasti pokallaan. Sieltä se ei pääse mätkähtämään lattialle. Kannella nimittäin saattaa joskus käydä niin, että kun meillä on venda kesken, emmekä voi juuri silloin keskittyä koiraan, niin karvakorva tipahtaa penkiltä. 


Tänä vuonna Laivakoira on käyttänyt punkkipantaa aikaisemman torjuntaliuoksen sijaan. Olimme tyytyväisiä Exspotin tehoon, mutta mies oli kuullut työkaverin koirasta, joka oli sokeutunut aineesta. Niinpä päätimme, että emme halua käyttää Laivakoiralla niin tujua ainetta. Punkkipanta on sitä paitsi kätevä ottaa pois, kun on aika saunoa ja uida. Panta näkyy tuossa ylemmässä kuvassa. Punkkivuosi on kyllä ollut aika hurja, olemme pannasta huolimatta nyhtäneet noita tuholaisia Laivakoirasta oikeastaan joka viikko. Varsinkin saaristossa punkkitarkastus kannattaa tehdä joka päivä. Viimeksi pienelle paralle oli kiinnittynyt mokoma verenimijä kuonoon. Veneen ensiapulaukusta löytyy suihkutettavaa desinfiointiainetta, jota tupsautetaan siihen kohtaan, josta punkki on irrotettu. Suihkutettava on mielestäni koiran kanssa toimivin. 


Laivakoira on iltauninen ja haluaa tehdä itselleen pesän nukkumaanmenoa varten niin kotona kuin veneelläkin. Se viedään aina asioilleen juuri ennen meidän nukkumaanmenoamme ja joskus se on todella vastahakoinen lähtijä. Niin on kuitenkin parasta, niin saamme nukkua pitkään koko jengi. Heti herättyämme Laivakoira saa nappulat ja vettä. Sitten mies tekee sen kanssa lyhyen kävelyn sillä aikaa kun minä valmistelen ihmisten aamupalaa. Varsinkin nyt, kun on ollut niin helteinen kesä, on tärkeää, että koirallakin on vettä saatavilla koko ajan. Laivakoiralla on sellaiset silikoniset matkakupit, jotka pysyvät yllättävän hyvin pystyssä kannella, vaikka vene olisi kallellaankin. Aina Laivuri ei meinaa muistaa juoda, joten kuppia pitää aina silloin tällöin tyrkyttää sille. Nyt kuumimpina päivinä olemme uittaneet sen liivit päällä juuri ennen lähtöä. Liivit kuivuvat hitaasti ja viilentävät koiraa pitkään. Laivakoira on opetettu pissaamaan käskystä, siitä on iloa erityisesti ennen lähtöjä. 



Laivakoira on tarkkana kaikista meidän puuhistamme ja haluaa aina osallistua. Kun kiipesin pöydälle ottamaan kuvaa, se oli salamana paikalla katsomassa, mitä tapahtuu. Kun nostamme ja laskemme purjeita, se on mukana. Kun rantaudumme ja lähdemme, se avustaa huippuärsyttävästi vinkumalla ja kipittämällä kantta ympäriinsä. Jos olisimme tajunneet, olisimme kouluttaneet sen pysymään sisällä manöövereiden ajan, mutta nyt taitaa olla vähän myöhäistä. Laivakoira on tullut meille aikuisena, se muutti toisesta perheestä 5-vuotiaana. Se oli valmiiksi koulutettu ja hyvin kiltti, mutta koska sillekin purjehdus on tullut eteen vasta aikuisena, niin on kai hyväksyttävä, että ihan kaikkea ei enää voi opettaa tai kitkeä pois. 

Jos antaisin vinkkejä tuleville laivakoirille, painottaisin nimenomaan sitä, että tiiviimmän actionin aikana koirat pysyvät poissa jaloista ja että juottaminen säännöllisesti pitää muistaa. Vessahätähommien kanssa ei ole niin vaarallista - kyllähän koira asiansa tekee vaikka kannelle, jos liian kova hätä tulee. Laivakoira välttelee tätä viimeiseen asti, mutta joskus ei mahda mitään, jos legi on pitkä. Emme koskaan moiti sitä, jos kannelle pääsee pissa vaan siivoamme lirut rauhallisesti pois. 

Laivakoira tuntuu viihtyvän veneellä hyvin. Laumaeläimestä on tietysti mukavaa, kun koko lauma on koolla. Laivakoiran voi jättää vähäksi aikaa veneeseen yksin, jos käymme kaupassa tai syömässä, mutta yleensä suosimme paikkoja, joihin koiran saa ottaa mukaan. Laralle ja Topille tiedoksi, että Hangossa ainakin Classic Pizzassa myös vuffet saavat maanmainiota palvelua ja talo hoitaa vesikupit. 

Jos jäi jotain kysyttävää koiran kanssa veneilystä, niin kysykää ihmeessä! Muita kuin koira ja vene -aiheisia kysymyksiä tulikin jo sen verran, että niissä on ainesta ihan omaksi postauksekseen. Merielämästä lisää siis ensi maanantaina. Vuf!

Translation: Our dog always sails with us. She seems to enjoy life at sea. Well, what's not to like as she gets to be with us all the time and there are always exciting things to do. 

18 kommenttia:

  1. Kiitos ihanasta postauksesta :) Tämä oli ehdottomasti illan piristys ja nyt on hyvä lähteä unten maille.
    Kiitos muutenkin raikkaasta ja mukavan reippaasta blogista! Usein luen (lue: kaikki postaukset ;) mutta harvemmin tulee kommentoitua. Nyt oli aivan pakko, laivakoira sulatti sydämen <3

    Hauskaa kesää ja hyviä tuulia koko tiimille :)

    Paula L

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa, että tykkäsit! Mä tulen itse huippuhyvälle tuulelle kaikista koirajutuista. :)


      Kiitos sulle, että luet ja aivan ihanaa loppukesää!

      Poista
  2. Olit oikeassa, terrieri on ihan kuningas. Meidän on kuin vanha skönäri, se otti homman haltuun samantien. Siinäkin mielessä, että se tietää hyvän ruoan olevan purjehdusreissujen suola. Nappulat sucks.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yez, I am right!

      Meidän terrieri on siitä outo, että se ei kelpuuta koiranmakkaraa, eikä mitään koirien herkkuruokia vaan haluaa joko nappuloita tai ihmistenruokaa. :D

      Poista
  3. Kiitos kivasta postauksesta ja vinkeistä. :)
    Laivakoiralle terkut ja maininta työkaverini avainnauhan tekstistä; "Elämä ilman terrieriä on teeskentelyä".

    T. Tare, Topi ja Lara sekä kaksi Hangon reissun ajaksi hoitoon jäävää koiruuttamme joista toinen on terrieri!
    Ps. Voisi olla Hangon idylli mennyttä, jos koko lauman kanssa lähdettäisiin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei mahtava teksti! :D

      Kivaa reissua teille! Huomasithan noista muista kommenteista, että mun Makaronitehdas-muisto oli väärä ja sinne nimenomaan ovat tervetulleita myös karvakorvat? :)

      Poista
  4. Taas ihan mahtava postaus!:) luen nämä aina mutta harvemmin ehdin kommentoida.
    Meillä laivakoiralla aika samanlainen meninki. Kotona muuten nukkuu omassa pedissä, mutta veneellä pääsee meidän viereen ja voi sitä autuutta:D
    Hangossa muuten ihan parasta palvelua koirille olen saanut Makaronitehtaalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa, kun kommentoit edes silloin tällöin. Mulla on vähän sama paha tapa, luen aina sun postaukset ja tykkään, mutta kommentointi usein vain jää. :) Meidän Laiviksella on sama, kotona oma sänky kutsuu, mutta veneellä pääsee viekkuun.

      Kiitti Makaronitehdas-vinkistä! :)

      Poista
  5. Kiva postaus :)

    Juttelin erään saaristossa asuvan koiraharrastajan kanssa (joka on paljon tekemisissä myös muiden koirien kanssa) ja hän oli sitä mieltä, ettei punkkipannoista, -karkoitteista ym. ole loppujen lopuksi mitään hyötyä, punkkeja tulee oli niitä käytössä tai ei. Hän oli tullut siihen tulokseen, ettei käytä mitään, tähän vaikutti myös se, ettei hän halunnut laittaa koiriin myrkkyä + punkkipanta pitäisi irrottaa aina ennen kuin koira menee veteen (olisi liian hankalaa veden ääressä asuvalle). Tärkein syy oli kuitenkin se, että karkotteista huolimatta koiriin tuli punkkeja.

    Me asumme Saaristomeren laidalla ja vietämme kesät saaristossa enkä ole koskaan myöskään käyttänyt punkkikarkoitetta koiralla. Tänä kesänä on kokemukseni mukaan ollut todella vähän punkkeja, alkukesästä löysin muutaman juoksessa pitkin koiraa, sen jälkeen en ole nähnyt yhtään(!).

    Olisi muuten mielenkiintoista kuulla muilta koiraveneilijöiltä, miten toimia ison koiran kanssa jos se tippuu yli laidan? Pienen nostaa pelastusliivin kahvasta, isoa ei pysty - miten toimitte?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon punkkipannan teho on näköjään selvästi heikompi kuin Exspotin, sen kanssa ei ole koskaan tullut yhtään punkkia koko kesänä. Musta tuntuu, että täällä meidän seudulla punkkikesä on erityisen paha tänä vuonna.

      Hei toi onkin mielenkiintoinen kysymys, miten iso koira saadan veneeseen, jos se tippuu. Onko kenelläkään kokemuksia?

      Poista
    2. Edesmenneet appiukko ja 60-kg rotweiler pelastusliiveissä hauskuuttivat satamaa uimalla rantaan yhdessä anopin ohjatessaan veneen laituriin, uintimatkaa höystettynä kilometreillä :D. Nelli-koiralle tuli aina hirveä hosu maihin ja niin ison koiran kanssa taistelu veneessä huudon kanssa tulkittiin joskus täysin väärin, eli Kaiju ja koira mereen ja polskien rantaan. Tosi tilanteessa ankkuriin, pelarenkaan kanssa perään ja saareen uinti. Kovalla kelillä koirat kannen alla, mamman sylkyssä...

      Poista
  6. Makaronitehdas Hangossa on meidän venekesän kohokohtia, sillä siellä koirat ovat tervetulleita myös sisälle. Kylmänä ja sateisena päivänä tämä on todellista luksusta niin kaksi- kuin nelijalkaisille miehistön jäsenille.

    VastaaPoista
  7. Laivakoira on ihan paras! Kiva, että rekkukin sai välillä ihka oman postauksen! Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa, jos näistä tykätään, Laivakoira-aiheet on nimittäin mun omiakin suosikkeja. :)

      Poista
  8. Hei, kun esim. olet Intiassa työmatkalla kuntoiletko Hotellin salilla, vai uskallatko mennä kadulle juoksemaan ? Mietein vaan, että onko ulkolenkkeily lähinnä lännessä päin... Laivakoiralle rapsutuksia. t.Regina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käyn juoksemassa oikeastaan vain USA:ssa ja Kanarialla, muualla tulee aina mentyä salille. Osassa paikoista olisi mulle liian kuuma juosta ja osassa muuten vain turvatonta. Delhissä yhdistyvät vielä noi molemmat eli en lähtisi juoksemaan siellä. :)

      Poista
  9. Kiitos Hangon Classic Pizza - vinkistä, testataan varmasti! Wuff ;) !

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!