sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Maarianhaminassa

Saavuimme eilen illalla Maarianhaminaan, jossa oli todella varaa valita vapaista paikoista. Söimme iltapalaa Österhamnin vierasvenesataman ravintolassa. Tuhti burgeriateria teki hyvää kovan kryssipäivän päätteeksi. Olin ylpeä itsestäni, vielä vuosi sitten olisin ollut moisessa aallokossa ihan peloissani ja kieltäytynyt ohjaamishommista jyrkästi. Nyt olen itse asiassa sitä mieltä, että pinnamiehen pesti on minulle parempi - mies hoitakoon skuuttaamisen tiukalla luovilla ja kovalla merenkäynnillä kun hänellä on kuitenkin enemmän voimiakin.

Ruuan jälkeen istuskelimme vielä valoisassa illassa ja fiilistelimme. Maarianhaminassa olemme kaksi yötä, joten tämä päivä menee kaupungilla pyöriessä ja pyykkiä pesten. Olen ollut Maarianhaminassa viimeksi kuudennen luokan luokkaretkellä. Silloin ostimme bestikseni kanssa supercoolit kukkamekot koulun kevätjuhliin. Nythän kukkamekko olisikin taas ajankohtainen. :D Ympyrä sulkeutuu.

7 kommenttia:

  1. Hei jes, mäkin oon ollu Maarianhaminassa 6. luokan luokkaretkellä! Ja tosin sitten pari kertaa myöhemminkin. :) Aallokosta tuli vielä mieleen, että ilmeisesti Espoo-Suursaari -kilpailussakin oli monet tänä vuonna keskeyttäneet kovan merenkäynnin takia, joten kiva että teillä on ollut purjehdittava keli kuitenkin. Terkut myös aiemmin kovia kokeneelle laivakoiralle ja mukavaa reissun jatkoa sinne! :)

    VastaaPoista
  2. Mun hermot pysyy kanssa paremmin kasassa, kun ohjaan. Tosin yhden kerran oli niin kova merenkäynti, että aalto tuli päin meitä ja mulla meni puoli aaltoa vääräänkurkkuun. Hitto pelästyin, hyvä etten hypännyt mereen hätäpäissäni kakoessani suolavettä pois ja veneen ollessa niin kallellaan. Mutta siitäkin selvittiin vaikka just silloin olin sitä mieltä että me aletaan pelaamaan shakkia harrastuksena. :)

    Nauttikaahan!

    Muuten, kuinka kovaa teidän lomalla on tuullut? Millaiset ovat tuulenvoimakkuudet yleensä?

    VastaaPoista
  3. Paljonko oli tuulta ja aallokkoa?

    VastaaPoista
  4. Hienoa kuulla kuinka siellä on voitettu vanhoja pelkoja ja mennään rohkeasti mukavuusalueen ulkopuolelle! Ja ennen kaikkea mahtavaa, että lomasta on nautittu ja elämä hymyilee :)
    Meillä paatti vihdoin vedessä ja masto pystyssä, jei! Enää purjeet paikoilleen ja päästään mekin retkeilemään. Näitä juttuja lukiessa kuume senkun kasvaa! Rentouttavaa loman jatkoa ja sopivia tuulia kaikin puolin.
    -Milla

    VastaaPoista
  5. Hei,
    Mukavaa, että pääsitte Maarianhaminaan ja 'myöhästyneet' onnittelut 1. rantautumisesta. Kuullostat treenaavan niin ahkerasti, että pian miestäsi ei enää siinä hommassa tarvitakaan. Minä vähän jänistin hyvän alun jälkeen. Olemme jo kotona ja vaikka ajoin pois laiturista useamman kerran, niin rantauduin vain kerran kylkikiinnitykseen bensalaituriin. Tällöinkin tuuli oli 0m/s. No, ainakin voi nyt pitää tavoitteena rantautua aina, kun keli on tyyni. Vielä on 7x kerättävänä tälle kesälle.
    Töissä porukat kyselivät eikö merellä ollut kylmä, mutta tänään palelen enemmän kuin koko viime viikolla, jolloin laitoin aina kaikki vaatteet päälle ja hyvin tarkeni. Satamat olivat myös usein hyvin suojaisia ja auringossa tuulen suojassa oli ihan mukava istuskella ulkonakin. Niin, että se sää on vain pukeutumiskysymys. Vai olettko te kärsineet kylmästä?
    Kuvasi ovat taas aivan ihania. Niitä on kiva katsella, kun itse ei juurikaan tullut otettua kuvia.
    -Meritara

    VastaaPoista
  6. Isäni oli suursaari -raceisssa, oli kuulemma ollut kovat tuulet, mutta heille myötäiset ison osaa matkaa. Siis nämä sun kuvat luovat mulle suorastaan fyysistä kaipuuta merelle!! Onneksi ei tarvitse odottaa enää kauaa.. "Merelle, merelle elän. Siellä mä itseni oon. Tunteet itseeni kerään. Katson laskevaan aurinkoon." Ihania purjehduksia jatkoon.

    p.s. toivottavasti löydyn roksakorista.; )

    VastaaPoista
  7. Kersti: Joo, Suursaari-kisassa oli vähän hurjemmat meinigit kuin meillä! Onneksi meillä ei ollut mitään niin villiä. Kiitos! :)

    Miss P: Meille sattui kaikenlaisia tuulia tyyliin nollasta viiteentoista. Kovimmat tuulet olivat silloin, kun pidimme keliä Taalintehtaalla, jäimme laituriin ihan suosiolla. Tässä postauksessa mainitut kryssihommat olivat sellaisella 10 m/s tuulella. Varmaan jollekin Tosipurjehtijalle ihan helppo nakki, mutta muntasoisella oli kyllä ihan tarpeeksi hommaa tuossakin. Mutta osat oli tosiaan nyt just hyvin päin, pinna on mulle parempi paikka kovemman tuulen kryssillä.

    Marko: Tuulta oli varmaan sellaisen kympin verran. Eli joku Tosipurjehtija ei varmaan pidä sitä minään, mutta mä sain kyllä tehdä töitä ihan riittävästi ja koin ansainneeni burgerini. :D Mitähän ne aallot olisivat olleet...? Täytyy kysyä mieheltä, jos hän muistaisi. :) Jos mä alan veikata, niin pieleen menee kuitenkin.

    Milla: Jeeee teidänkin veneelle! Ihania retkiä teillekin!

    Kyllä se mukavuusalueen ulkopuolelle meno on palkitsevaa, vaikka siinä hetkessä välillä hirvittääkin. :)

    Meritara: Kiitos vielä viimeisestä, oli kiva nähdä! Mä kärsin kyllä kylmästä alkureissusta. Mulla ei ole mitään ääreisverenkiertoa whatsoever, joten varpaat ja sormet olivat kyllä ihan syväkohmeessa ekan viikon aikana. Sitten onneksi alkoi helpottaa.

    Munkin harjoittelut vähän jäi loppua kohti ja munkin saldoksi jäi kolme rantatumista, joten enpä mä taida ihan kymmeneen päästä ennen juhannusta, mutta jospa sitten kymmenen heinäkuun loppuun mennessä? Yksi rantautumisista oli kyllä sivutuuleen ja niin, että laiturissa oli muitakin veneitä. Voiskohan sen laskea kahdeksi? :D

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!