The Boat


Tämä blogi alkoi siitä, kun ostimme ihkaensimmäisen oman purjeveneemme. Aivan aluksi tarvitsin paikan, johon kaataa oman innostukseni. (Sittemmin aihepiiri laajeni laajenemistaan, kun huomasin, miten paljon pidän bloggaamisesta.) Meillä ei juuri ollut aikaisempaa purjehduskokemusta, minulla nyt varsinkaan. Mies oli veneillyt koko ikänsä kaikenlaisilla moottorialuksilla pikku-Busterista miinalaiva Pohjanmaahan, mutta minä olin ihan pihalla kaikesta. Etsimme siis pientä, helposti hallittavaa purjevenettä, joka olisi aloittelijoille hyvä. Budjettikin oli suhteellisen tiukka. Päädyimme lopulta Avance 24:een vuodelta 1981. 24 tarkoittaa sitä, että vene on 24 jalkaa eli 7,46 metriä pitkä. Avancet ovat Peter Norlinin piirtämiä, samoin kuin Albinitkin. Monet niistä on tehty Pohjanmaalla. 



Oma Båtimme, neljäs perheenjäsenemme, on osoittautunut erinomaisen merikelpoiseksi veneeksi. Joku sanoi meille, kun olimme hankkineet sen, että omat taitomme tulisivat loppumaan paljon ennen veneen ominaisuuksia ja se on kyllä pitänyt paikkansa. Pikku-Avancemme tuntuu myös herättävän paljon lämpimiä muistoja satamissa - moni on kertonut, että heillä on ollut samanlainen ensimmäisenä veneenä. Nykystandardien mukaan vene on tosi pieni, olemme oikeastaan aina sataman pikkuruisin paatti. Se ei varsinaisesti haittaa, usein meille löytyy juuri sopiva kolonen, mihin kukaan muu ei mahtuisi. Båtin syväys on vain 1,5 metriä, joten pääsemme myös moniin kivoihin satamiin, joihin suuremmalla veneellä ei olisi asiaa ilman kumivenettä.




Vaikka köysien määrä hirvittikin minua, kun aloitimme purjehduksen, niin nyt olen jo aikaa sitten tottunut niihin, tunnen niistä jokaisen ja koen hallitsevanikin ne. Båtissa ei ole levankia, jotain sitloodassa on runsaasti tilaa ja muutama nippeli vähemmän. 




Yksi juttu, joka tuo Båtiin merkittävästi lisää tilaa sisälle, on ulosvedettävä pentteri. Se on tosi kätevä - jos haluamme istuttaa sisälle enemmän väkeä, keittiö vain työnnetään omaan koloonsa. Ylemmässä kuvassa näin on tehty, alemmassa keittiö on esillä. Merelle lähtiessä kaikki tavarat laitetaan tarkasti omille paikoilleen. Kassit heitetään keulapiikkiin ja ruokakori asetellaan lattialle niin, että se ei pääse kaatumaan ja leviämään. Varsinkin näin pienessä veneessä on turvallisuuden ja viihtyvyyden takia supertärkeää, että kaikelle on paikkansa. 


Vaikka tilaa on vähän, niin kyllä Båtissa silti loikoilemaankin mahtuu. Sisällä tosin hengaillaan lähinnä sadepäivinä. 



Yksi kivoimmista jutuista purjehduksessa ja retkeilyssä on nimittäin juuri ulkona oleminen ja luonnon näkeminen. Yksi tärkeä kriteeri venettä hankittaessa olikin se, että sitlooda olisi tilava - siinähän sitä aikaa eniten vietetään. Båtin istumalaatikossa on tosi mukavasti tilaa. 


Purjevalikoimaamme kuuluvat WB-Sailsin rullagenoa Furlex 200S -rullalaitteella, Meripurjeen isopurje ja Meripurjeen spinaakkeri. Rullapurjeen hankimme itse kesällä 2011. Båtin kone on Yanmar 2GM20. Spinnu on minun lempipurjeeni (niin kuin varmaan aika monen muunkin). 




Laivakoiralla on monia lempipaikkoja veneessä. Se on mielellään keulapiikissä uppoutuneena peittojen ja kassien sekaan. Useimmiten se on purjehduksen aikana salongin sivuun käännetyn pöydän alle tunkeutuneena. Satamissa se tarkkailee maailman menoa kannella. 


Salongin pöydän saa myös irti ja sitloodaan kiinni. Kauniina kesäiltoina onkin tosi ihanaa kattaa pöytä ulos ja nauttia ulkoilmasta nukkumaanmenoon saakka. 


Erityistä Båtissa on sen kaunis puusisustus. Edellistä edellinen omistaja oli tehnyt ison työn hioessaan ja lakatessaan kaikki sisäosat. Mies on sittemmin hionut ja lakannut myös pinnan, jotta se olisi yhtä hieno. 



Båtin nimi ei tietenkään ole oikeasti Båt, vaan se on Feni. Tuntui vain jotenkin luontevalta keksiä sille oma bloginimi, kun minullakin sellainen on, ja Laivakoiralla. Metrikuumeesta on aina välillä puhuttu täällä. Se tulee ja menee. Sinänsä mahdumme erinomaisesti Båtiinkin, tilaa on juuri tarpeeksi, eikä yhtään ylimääräistä. Siinä on kaikki, mitä tarvitaan, joten sinänsä mitään tarvetta uudelle veneelle ei ole. Omistamisen filosofia vain tuntuu joskus vähän hassulta - meillä on paljon rahaa kiinni jossain, jota ei kuitenkaan pysty käyttämään kovin paljoa, vaikka veneellä viettäisi jokaisen liikenevän vapaahetken (niin kuin olemme tehneetkin). Tuntuisi fiksulta, että kustannuksia ja hommia voisi jakaa jonkun samanmielisen kanssa. Silloin veneen pitäisi olla ehkä vähän isompi. Tällaisia ajatuksia täällä siis pyöritellään veneasioista. Ainakin alkukesän tulemme vielä purjehtimaan rakkaalla pikkuisellamme, mutta aika näyttää sitten, miten siitä eteen päin. 


Omasta veneestä saa harvemmin kuvia sen purjehtiessa, joten tästä kuvasta vielä kerran lämmin kiitos Merenneidolle. Tässä ollaan saapumassa Isokarille viime kesänä.

Translation: This is our little boat. 

Kommentit

  1. Ihana stoori. Munkin alkoi tehdä mieli purjehtimaan, vaikka tiedän, että meidän käyttöasteella (olemattomista taidoista puhumattakaan) veneen hankkiminen olisi sulaa hulluutta. :) Arvostan sitä, että tykkäätte kompaktista ja toimivasta veneestänne, ettekä ole automaattisesti hinkumassa isompaa ja prameampaa. Båt on suloinen kuin Laivakoira.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teidän pitää tulla meidän kanssa retkelle ensi kesänä! :) Ja munkin mielestä Båtissa ja Laiviksessa on jotain samaa, ne on jollain lailla yhtä sympaattisia.

      Poista
  2. Kauniita kuvia, ja todella kaunis vene. Nostaa nämä sun jutut aina purjehduskuumetta, itselläni on kokemusta vaan parilta reissulta matkustajana Päijänteeltä. Saaristossa purjehtiminen kuulostaa niin idylliseltä, että välillä tulee oikein kateus silmään näitä kuvia katsellessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! :) Saaristossa purjehtiminen on kyllä aivan megaihanaa, suosittelen lämpimästi. :)

      Poista
  3. Voi olisipa mulla ollut jo viime kesänä tuo uusi 70-300 mm putki, niin olisin saanut teistä vähän paremman kuvan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei tuokin on tosi kiva ja oon iloinen, että otit sen. :)

      Poista
  4. Tosi symppis vene! Just sopivan kokoinen ja nätti sekä sisältä että ulkoapäin. Veneily on kyllä aikaa vievää ja aika kallistakin hommaa, mutta niin on se poninkin omistaminen;)
    Toivon, että kevät tulee pian ja pääsette merille. Saanhan sitten nähdä kauniita kuvia...
    -Marjut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mäkin oon funtsannut sen niin, että se on joko tai ja kun purjehdus on meidän yhteinen juttu ja poni vain mun, niin se valinta on sitä myöten selvä. :)

      Mä toivon ihan samaa!

      Poista
  5. Aaahh, mikä ihana postaus! Ja aivan loistava ajoitus tälle postaukselle kaiken tämän pimeyden keskellä ja pyhäpäivien päättymisen ja työarjen alkamisen piristykseksi. Olet kyllä oivaa lääkitystä kaamokselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Mulle tuli niin kamala kesänkaipuu, kun etsin tähän postaukseen kuvia koneelta!

      Poista
  6. Ihana tarina, meillä oli eka vene Albbin Viggen 23, vieläkin haikalen välillä sen perässä kun oli meidän perhelle just sopivan kokoinen ja näköinen:) Nyt meillä on ollut 3 kesä NF 30 ja vaikka alukis tuntui tosi isolta veneltä niin nyt kun tammikuussa lisänty neljäs miehistö jäsen, niin luulen , et just sopiva meidän perhellä. Jos muuten satut näkemän Albini nimeltä Olivia niin se meidän entinen vene, joka matkusti täätä Päijänteeltä merelle:) Oikein mukavaa alakuntta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Albinit on kans nättejä. :) Onnea hei teille uudesta perheenjäsenestä ja hyvää alkuvuotta!

      Poista
  7. Sait mut kaipaamaan kesäistä Suomea ja veneilyä! Mä olen purjehtijaperheestä ja viettänyt lapsuuden ja nuoruuden kesäni saaristossa mökillä ja purjehtien ja voitko kuvitella, keskityin aina vaan kannella löhöilyyn ja maisemien ihailuun sen sijaan, että olisin opetellut purjehtimaan... tänä päivänä vähän harmittaa ;-) Teidän vene on todella tunnelmallisen näköinen. Et varmaan malta odottaa kesää! Hyvää uutta vuotta muuten :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luulen, että aika monella teinillä voi olla sama ja vasta jälkeen päin huomaa, että hitsit kun oliskin kannattunut tehdä vähän toisin. :D En tosiaankaan malta odottaa kesää, tuntuu, että suorastaan sekoan. :D

      Hyvää uutta vuotta sinne kans! :)

      Poista
  8. Meillä aikanaan luovuttiin Avance 245:sta kun "äitin selkä ei kestänyt". Eli juurikin se, että veneen sisäkorkeus oli vain pikkasen liian matala minulle ja tuli kehitettyä ihmeellisiä seisoma-asentoja sisällä touhutessa. Päädyimme moneksi vuodeksi vuokraamaan purjeveneen, jolloin saimme ison veneen ja kivan porukan mahtumaan mukaan lomapurjehdukselle. No, silloin taas jäivät ne ihanat ilta- ja viikonloppupurjehdukset pois. Mieluummin oma ja pienempikin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, seisomakorkeus on varmaan yks niitä harvoja juttuja, jota saa silloin tällöin pohtimaan sitä isompaa venettä. :) Ja joo, ne spontaanit retket on usein niitä kivoimpia. Niitä mäkin kyllä kaipaisin.

      Poista
  9. Voih... Mä olin kesällä kerran lähes tuulettomana päivänä pienellä purjeveneellä, ja rakastuin oitis. Toki tiedän vanhana saaristolaisena, että merellä on kylmää ja kosteaa. Mutta silti jäi haave pienestä purjeveneestä. Ei mistään isosta, koska tosiaan käyttöaste on todella pieni. Mutta kuitenkin.
    Ja täytyy myöntää että blogisi ei ainakaan ole vähentänyt sitä poltetta päästä purjehtimaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onhan siellä kylmää ja kosteaa, mutta kuten viime kesä todisti, niin on siellä välillä ihanan lämmintä ja aurinkoistakin. :)

      Purjehdus on kyllä niin ihanaa. <3

      Poista
  10. Kiitos Noora, mun toivepostaus! <3 Avancet on tosi kivoja ja kompakteja veneitä ja teidän Feni on vielä mitä ilmeisimmin vuosien saatossa rakkaudella pidetty, koska näyttää olevan niin hyvässä kunnossa niin sisältä kuin ulkoa. Monennetko omistajat olette? Välillä näkee niin surullisia veneitä joista ei oo huolehdittu eikä välitetty. On varmaan tosiaan teille just passelin kokoinen vene, miettikää tarkkaan kerran ja toisenkin, jos alkaa metrikuume pahasti vaivaamaan, et kannattaako oikeesti vaihtaa. Kimppaveneistä olen kuullut, ikävä kyllä, ainoastaan huonoja juttuja. Mahtava postaus, tosi kivaa oli kuulla Båtista enemmän ja olkaa ylpeitä kauniista neidostanne! :)
    Mukavaa viikonloppua! t. Salla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa, kun tykkäsit! :) Ne on kyllä kivoja ja kaikki niitä aina kehuu. Feni on tosiaankin rakkaudella ja hyvin pidetty. Me ollaan mun muistaakseni vasta viidennet omistajat.

      Me ollaan kyllä niin iloisia Båtista, se on ihan perheenjäsen. :)

      Poista
  11. Ihanaa...nyt vaan toivotaan ettei talvi tänne etelään saavu toukokuussa ja saadaan paatit aikaisin vesille.
    Minulle tuo kimppavene ei onnistuisi ollenkaan. Meidän vene on kesäisin ollut kaksi viikkoa lainassa sukulaisella ja kyllä sen vaan huomaa että vene ollut toisen käytössä vaikka olisi kuinka siivottu ja puunattu. Minä kun haluan että kaikki tavarat ( lue.. tyynyt ja torkkupeitot) veneessä ovat just eikä melkein siinä paikassa kun pitää ja ettei joka lähdöllä tarvitse tarkastaa että ne tärkeimmätkin tarvikkeet löytyvät hädän hetkellä sieltä mistä pitää. Tuo teidän vene vaikuttaa tosi kivalta ja kompaktilta jos kuitenkin liikutte enimmäkseen pienellä porukalla.
    Sanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanos muuta! :D Ja joo, enimmäkseen ollaan kolmisin liikenteessä. Pienessä veneessä on se hyvä kans, että mies voi lähteä tällä yksinkin, jos mä olen töissä tms.

      Mua ei haittaa, jos tyynyt on vähän eri paikoissa, kunhan on siistiä. Turvavälineet taas pitää olla aina siellä, missä pitääkin ja ne mä kyllä katson joka kerta joka tapauksessa. Se on sellainen töistä tuleva tapa, että tsekkaan, että kaikki on helposti saatavilla ja toimintakunnossa aina ennen lähtöä. Se on samalla sellaista lihasmuistin kohennusta ja mentaalipuolen valmistautumista hätätilanteeseen, että olisi sitten itsekin mahdollisimman toimintakykyinen. :)

      Poista
  12. Todella inspiroiva postaus! Meistä tuli avomiehen kanssa syksyllä Avance 245 omistajia. Vene oli edellisen omistajan jäljiltä aivan surkeassa kunnossa (en ymmärrä miten joku voi päästää veneen sellaiseen kuntoon). Vene saa nyt uuden elämän ja toivon mukaan ensi kesänä seilataan Turun saaristossa. Paljon on vielä tekemistä, mutta itse haaveilen jo sisustamisesta johon blogisi on toiminut loistavana inspiraationlähteenä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, paljon paljon onnea teille! Teillä on kyllä edessänne kaikkea ihanaa. :)

      Poista
  13. Tuli tämmönen blogikirjoitus vastaan, kolahtaako sinuun? http://dibsukka.blogspot.fi/2010/08/olipa-kerran-tyynymaailma.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ehkä vähän surrealistinen meno mulle, mutta jokainen tyylillään. :D

      Poista
    2. Eivät olleet Lexintoneja/Ganteja? Mun täytyy kyllä sanoa, että sä olet Noora tosi erikoinen :-D! Jos haluut voin kertoa lisää :-)

      Poista
    3. Tarkoitin tarinaa, tyynyt oli toki nättejä. :)

      Poista
    4. Jep, jokainen tyylillään. Mä vaan mietin tätä sun tyyliä kirjoittaa... Mun mielestä sun blogin tekstit ampuu enemmän yli, kuin tuon toisen. Mut tosiaan, kukin "tyylillään". Aika hintava seminaari :-) Etenkin laukun kanssa :-D

      Poista
    5. Vastasin ilmeisesti alkuperäiseen kysymykseen mielestäsi väärin, pahoitteluni siitä. Tästä huolimatta mukavaa uutta vuotta sinulle!

      Poista
  14. Oioi! Meillä on siirrytty paikasta toiseen moottoriveneellä ;) Jotenkin voisin ajatella jopa että purjeveneilykin olisi ihanaa taas omalla tavallaan! Vieläköhän vanha koira oppisi:D?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Purjeveneessä on jo perillä. :) Jos ajattelee sen niin, niin varmasti oppii!

      Poista
  15. No niinpä...pitää tuolla yrittää markkinoida miehelle :D

    VastaaPoista
  16. No jo on tyylikkäitä kuvia! Hyvä sinä!! 8)

    VastaaPoista
  17. Eksyn tähän blogiisi aina sattumalta. Meidän vene on hyvin samanlainen kuin teidän; albin vegan hankimme viime kesänä haaveilujen päätteeksi. Meillä vene tosin on järvellä mutta purjehtimaan sielläkin pääsee. Kokoonpano on hippusen haastavampi kun on koiran lisäksi 2 pientä lasta mutta niin vaan mentiin jo purjeilla hyvää kyytiä kesällä ja tehtiin viikonloppu-reissuja :) purjehtiminen on parasta :)

    VastaaPoista
  18. Tuo toinen kuva ylhäältä... ihana! Laiva ja koira = laivakoira :) Kuva saa odottamaan Suomen kesää, vaikka juuri palasin parin viikon matkalta Australian auringon alta ja talvikin oli saapunut vihdoinkin sillä aikaa. :) Hyvää alkanutta vuotta teille :) Heli

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos, kun juttelet ja oot messissä. :)