KADONNEEN RAIKKAUDEN METSÄSTYS

Eilen ehdimme töiden jälkeen pienelle iltapurjehdukselle. Tuntui ihan siltä, että edellisestä kerrasta olisi ollut ikuisuus, vaikka eipä siitä nyt niin kauaa ollut.





Mielikuva... (kuva googlattu)



...ja todellisuus



Hattu ei arvatenkaan pysy päässä tuulessa, joten toteutin luovuuttani pika-askartelemalla leukahihnan ylimääräisistä seisingeistä. Tyylikästä. (Raitapaita on uusi, koin tarvitsevani sitä juhannuksen jälkeen. On muuten sama kuin Hullareilla oli - puolet halvemmalla...)

Eväitä syötiin tällä kertaa vauhdissa. Mies oli laittanut meille valmiiksi tofu-pesto-feta-pastasalaattia. Tuo on yksi lemppariretkieväitämme, koska sen voi syödä kylmänä, sen voi tehdä valmiiksi etukäteen, eikä siihen tunnu kyllästyvän koskaan.




Kävimme kääntymässä Söderskärin majakalla. Tuolla on kuulemma tilausravintola ja sauna. Harmi, kun olemme jo naimisissa, aloin heti haaveilla pimeästä ja tuulisesta syysillasta ja tunnelmallisista häistä, joissa olisi koristeluina lähinnä luonnonkiviä, oksia ja heiniä. Häävalssina voisi olla tietysti Myrskyluodon Maija ja ruokana joku ihana kalapöytä ja sitten laulettaisiin snapsilauluja. Haluaisiko joku muu tällaiset häät ja innokkaan kaason? Yhteydenotot sähköpostiin! :D



Kaverit hei, on jo tosi myöhä ja varmasti pienten koirien nukkumaanmenoaika, Laivakoira yritti. Me vain nautimme kauniista kesäillasta, lämpöisestä tuulesta ja hiljaisuudesta. Laivakoirakin kömpi takaisin kannelle.






Yöksi kotiin tällä kertaa. Meillä oli samalla koeajossa uusi auto, hyvin mahtuivat retkitavarat senkin takaluukkuun. Laivakoira pääsi syliini, ettei olisi karvastanut uutta ja hienoa autokaupan autoa.




Kausi on vajaassa puolessa ja tämän verran on kertynyt maileja. Olemme tosi iloisia siitä, että olemme ehtineet niin hyvin retkeilemään, vaikka loma häämöttää vasta kuukauden päässä.

Kommentit

  1. Ihania fiiliskuvia :)
    Me lähdetään huomenna harjoittelemaan purjeiden nostoa ja laskua, jos vaikka päästäisii tällä lomalla ihan kaksin vesille.
    Majakkahäitä harkittiin aikanamme, mutta lopulta halusin pitää ne isot juhlat kuitenkin. Ilmoitin jo silloin, että uusitaan valat sitten intiimimmin 10 vuoden jälkeen jollakin majakalla ja tänä kesänä olen ajatellut hieman katsastaa noita majakoita :)
    Nautinnollisia purjehduksia toivotellen!

    VastaaPoista
  2. Aloin nauramaan, kun näin todellisuuskuvan, noinhan se usein on tuulisissa olosuhteissa.

    Mäkin ilmoittaudun vapaaehtoiseksi majakkahäihin, kukakohan menisi naimisiin?

    Niin ja olisiko mahdollinen uusi auto sulle sen kovaonnisen tilalle?

    VastaaPoista
  3. Miltä tuntuu kartalla pysyminen ja purjeista huolehtiminen kahteen pekkaan ?

    Jännittää itseä jo etukäteen.

    VastaaPoista
  4. Ja vielä,
    mitä purjeita teillä on ?

    VastaaPoista
  5. Zoe: Kivaa harjoittelua teille, siitä se lähtee!

    Mrs J.: No nii-in, kenenkähän ihaniin majakkahäihin sitä voisi päästä... Mun kovaonninen autoni toimii nykyään moitteettomasti, eikä sitä ole tarkoitus vaihtaa. Miehen autoa mietitään uudelleen. :)

    Tyde: Tosi kivalta tuntuu kahdestaan, kolmas miehistönjäsen voisi olla jopa liikaa, tai ainakin tuntua siltä. :D Me suunnitellaan aina aika tarkkaan kaikki manööverit ja molemmat ovat silmät tarkkana merellä. Hyvin se sujuu, huoli pois! Voisinkin itse asiassa tehdä ihan oman postauksen miehistöyhteistyöstä. Meillä on myrskyfokka, fokka, genoa ja spinnu. Spinnua ei olla vielä kokeiltu ja vähän pohditaan rullapurjeen hankintaa.

    VastaaPoista
  6. Koska rakastan majakoita ja koska häät ja naimisiinmeno on ihanaa, mä ilmoittaudun vapaaehtoiseksi tuplahäämorsiameksi. Haittaako, jos sulhanen ei ymmärrä tätä tuplahommaa eikä ilmesty paikalle? Ala jo etsimään vaateinspistä Katelta.

    VastaaPoista
  7. Emppu: Hmmm, sulhon puuttuminen, minor detail! :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos, kun juttelet ja oot messissä. :)