Petollinen Nauvo



Utöstä tulen kirjoittamaan ihan oman postauksensa, kun olemme takaisin, koska haluan ladata siihen paljon kuvia ja muutenkin.

Utöstä (jossa muuten törmäsimme genaakkerialakoululaiseen, terkkuja vain) jatkoimme matkaamme idylliseen Aspöhön, jossa onnistuimme saamaan saunavuoron illaksi ja vieläpä ihan ihmisten aikaan. Yöllä tuuli kovaa, mutta pieni Båt oli sopivasti kahden isompansa välissä suojassa, eikä vene juurikaan heilunut. Seuraava kohde määräytyi pitkälti sen mukaan, että vesitankki piti saada täytettyä ja septi tyhjennettyä (enää emme ota riskiä sen ylitäydentymisestä). Poikkesimme Korpoströmiin, jota on varmaan tehty tavallaan samalla idealla kuin Kasnäsiä, mutta satamiljoonaa kertaa kivemmin. Söimme täällä lounasta, joka oli oikein hyvää, koira oli tervetullut terassille ja sille tarjottiin omaa vesikuppia. Suosittelemme siis koko porukka. Halusimme kuitenkin yöpyä toisenlaisessa paikassa, joten seuraava suunta oli Jungfruskär. Purjehdimme sinne kaatosateessa ja saimme taas suojaisan paikan, yöllä tuulen oli nimittäin luvattu nousevan ja niin se todella tekikin. Jungfruskäristä tuli molempien top 3 -listan sijoittuja, paikka oli todella ihana ja rauhaisa. Luontopolku oli kiva ja juuri sopivanpituinen. Kaikista tässä postauksessa mainituista paikoista tulee varmaan oma juttunsa näin tarkemmin ajatellen.

Tänään tuuli 14 m/s, kun lähdimme matkaan. Se oli siis kakkosreivin paikka ja keulapurjeen jätimme aluksi kokonaan avaamatta. Pelkällä reivatulla isolla tultiin melkein kuutta solmua... Meillä oli käynyt eeppinen moka ja viini oli loppunut, joten ihan ensi töiksemme meidän oli etsittävä Saaristomereltä Alko. Nauvosta sellainen löytyy, joten tänne päin lähdimme seilaamaan. Olimme katsoneet etukäteen, että L'Escale on myöhään auki ja lukeneet listoja vesi kielellä. Veneen ruokavarannot alkoivat olla hupenemaan päin, eikä tieskuinkamones pasta arrabbiata enää oikein houkutellut. Ja kuinka ihanan kutsuvalta Nauvo näyttikään, kun saavuimme tänne kymmenen maissa. Ravintolat oli valaistu kauniisti, paikka löytyi helposti ja minä kaivoin kivat housut ja kengät kassistani ensi kertaa. Pettymys olikin karvas, kun mistään ravintolasta ei saanutkaan enää ruokaa. Kiinni, stängd, closed, syysaikataulu. Mikä katkera paikka! Palasimme veneeseen apein mielin ja keräsimme säilykkeiden jämistä maailman suolaisimman tapas-lautasen (tonnikalaa, savumuikkuja, oliiveja ja jääkaapista löytynyttä halloumia paistettuna). No, huomenna otetaan sitten vahinko takaisin. Ja huomenna pääsee suihkuun. Autuus.

Tällaista kuuluu siis reissun päältä. Kuvitus on tällä kertaa vähänlainen, kun kuvien latailu on vähän tökkinyt.

Kommentit

  1. Kävin vasta lueskelemassa teidän reissujuttuja ja voih että sitä voikin oikein aistia fiilikset. Mahtavaa päästä vielä nojatuoli matkalle ihanaan saaristoon ja kuulla teidän ajatuksia tutuista paikoista. Niin monta jäi kyllä meillä tänä kesänä väliin, mutta ensi kesänä sitten taas :) Suihkuun pääsemisen autuutta ei kyllä noissa oloissa voita mikään muu kuin se herkullinen ateria ja viini siihen suihkun päälle!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos, kun juttelet ja oot messissä. :)